Välineurheilua

Arvatkaas, mikä tämä oikein on:




Ihmeellinen viritelmä, ja lankaa...




No sehän on mun uus peliväline kutomisvalmisteluihin, vyyhdinpuut!





Nyt passaa keriä vyyhtejä, ja vauhdilla! Eikä langat sotkeudu tuhannen solmulle, kun yksin kerii lankavyyhtiä sylistä kerälle. Eikä tarvi nakittaa ketään satunnaista uhria vyyhitä pitämään.

Tämä aarre oli päätymässä roskalavalle, mutta työkaverini oli niin huomaavainen, että pelasti kapistuksen minulle. Meillä oli ollut puhetta jo aikaa sitten, että haaveilen vyyhdinpuista, ja työkaverini muisteli, että hänen äidillään oli ollut sellaiset. Asia jäi sillä kertaa, mutta viime viikonloppuna sain viestiä, että tarvitsenko vyyhdinpuita vielä, nyt olisi sellaiset roskalavalle menossa. Vastasin oitis, että ottaa puut talteen, otan ne ilmomielin vastaan! Ja nyt olen toimivien vyyhdinpuiden onnellinen omistaja!

Niin ja noissa kuvissa taustalla näkyy jo aiemmin esittelemäni taulu Vallilan Bulevardi-kankaasta. Taulu on saanut kaverikseen sohvatyynyt, kun kangasta jäi sopivat palaset. Vieläkin tuota kangasta jäi pieni pala, saa nähdä mitä siitä sitten vielä keksisi ommella.

Matkaneuleita

Työmatkat bussissa kuluvat kivasti, kun on joku helppo kudelma mukana. Ja nyt keväämmällä on jaksanut kutoakin, kun valoa on riittänyt kotiin saakka! Syksyllä ja talvella tahtoo mennä nukkumiseksi kotimatka, kun neljältä tulee jo pimeä.. Mutta tällaisia pieniä juttuja on nyt valmistunut matkaneuleina:




Malli: Aviatrix baby hat
Langat: vaaleanvihreä Le fibre nobili by Filatura cervinia, vaaleanpunainen Novita Bambu, määrät vähäisiä, en punninnut. Bambu saattaa muuttaa vielä väriään tummanruskeaksi, sen vuoksi nappi jäi vielä laittamatta
Puikot: 3,5 mm (Bambussa olisi pitänyt olla 3 mm)
Koot: ohjeen toiseksi pienimmät, toivottavasti sopivat vastasyntyneille

Myssyjä on valmistunut yhteensä kolme, kahden ylläolevan lisäksi tämä, joka lähti jo aiemmin postin matkassa uudelle omistajalleen:




Tässä on sama lanka kuin ylläolevassa vaaleanvihreässä, mutta nappi on erilainen. Vielä lähikuva jälkimmäisenä valmistuneen vaaleanvihreän myssyn napista:




Ystäväpiirissäni on vauvoja syntynyt ja syntymässä kevään aikana useampia, joten päätin tempaista useamman myssyn samaan syssyyn, niin on uusille tulokkaille lahjapipot valmiina. Malliksi valitsin tämän Aviatrixin, kun en halunnut perinteistä siksak-myssyä tai korvaläpällistä Moda-lehden mallia (jota olen käyttänyt mm. Kärppä-pipossa). Tämä onkin tosi helppo malli matkaneuleeksi, ohje jää mieleen heti ja lyhennetyin kerroksin muotoutuva myssy valmistuu kuin itsestään.

Työmatkaneuleista hyppäänkin sitten lomamatkaneuleeseen. Piti pistää puikoille jotain pientä, joka mahtuu hiihto- ja laskettelukamppeiden kanssa matkalaukkuun, kun lähden tästä mökille. Mun oli tarkoitus vain pistää nämä sukat alulle, mutta pikkasen oli koukuttava malli, niin aika pitkällä jo ollaan!




No, tämä on vasta ensimmäinen sukka, eli vielä on vähän tekemistä!

Siskon Sylviä aloittelin myös, kun sain jonkinlaisia laskelmia tehtyä mallitilkkujen perusteella. Tosin veikkaan, että lähdin soitellen sotaan, ja saan jännittää lopputulosta ihan viimeiseen saakka... Tämä ei vain oikein sovellu matkaneuleeksi, siksi tuo sukka piti aloittaa!

Keväinen värisuora kaulalle

Kevät on ihan nurkan takana, siitä antaa viitteitä pitenevä päivä ja ihana keväinen auringonpaiste! Viimeisin MaMa-haaste liittyikin tähän hetkeen: kevään värisuora, eli keltainen, vihreä, vaaleansininen ja -punainen, ja toteutustapa muuten vapaa. Minun värisuorani on tällainen:

Haaste aiheutti minulle vähän miettimistä, kun en ole lainkaan sinisen ystävä, ja harvoin tulee muillekaan tehtyä mitään sinisen sävyistä. Turkoosia toki olen käyttänyt, ja sitä olisi löytynyt yksi fleecepalanen. Mahdottoman suuria materiaalivarastoja tutkittuani löysin kuitenkin jotain pientä, nappeja! Ja niistä syntyi keväinen koru.




Korussa on värisuoran värien lisäksi valkoisia nappeja, sillä värinappeja ei olisi riittänyt ihan koruksi asti. Kaikki napit, kukkanappeja lukuunottamatta, ovat käytettyjä paidannappeja. Kukkanapit olen ostanut joskus muinoin jotain lastenvaateompelusta varten, mutta en ole näköjään tarvinnut kaikkia.




Kukkanappeja on siis kaksi, toinen on takana lukon virkaa toimittamassa ja toinen tuossa keskellä edessä. Tein korun virkkaamalla vaaleanvihreää kirjontalankaa nappien läpi, virkkuukoukku oli 1,0 mm. Toiseen päähän virkkasin pienen lenkin, joka toimii "lukon" vastakappaleena.




Tykkään kyllä korusta, ja innostuin tämän tekemisestä. Näitähän voisi tehdä lisää, jos vain nappeja (siis kivoja) olisi enempi!

Tunnustus

Sain tunnustuksen Marittalta, kiitos iloisesta yllätyksestä!

Tunnustukseen kuului viisi kysymystä. Tässäpä minun vastaukseni niihin:

1. Milloin aloitit blogisi?

- lokakuun 1. päivä, 2009

2. Mistä kirjoitat blogissasi ja mitä kaikkea se käsittelee?

- Neuleita, ompeluksia, sisustusjuttuja, askartelua, kaikkea mitä tulee käsin tehtyä. Myös erilaiset vanhasta uutta -jutut näkyvät aina silloin tällöin.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

- En usko, että erotun millään erityisellä seikalla neuleblogimaailmasta.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

- Olin miettinyt blogin aloittamista jo tovin, kun olin kuitenkin seuraillut muutamaa neuleblogia jo muutamia vuosia. Myös houkuttelijoita (Hety) oli!

Blogin nimen valinta osoittautui niin isoksi haasteeksi, että sen takia aloitus venyi. Neulekuvia olin kuitenkin Flicrissä esitellyt jo jonkin aikaa, sinne kun ei tarvinnut sen kummempaa nimeä kehitellä!

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

- Osaisinpa aina ottaa hienoja, tunnelmallisia ja edustavia kuvia töistäni! Välillä saattaa jutut myös mennä jaaritteluksi, en ole mikään lyhyesti kirjoittaja. Sitten taas toisinaan saattaa jäädä jotain oleellista kertomatta jostain käsityöstä tai sen tekemisestä!

Tunnustuksen voisi jakaa eteenpäin viidelle blogille, mutta en osaa valita kaikista suosikkibogeistani nyt viittä parasta. Kaikki seuraamani blogit kun ansaitsisivat tunnustuksen, ja suuri osa on tunnustuksen jo saanut!

Pieniä ja isoja palmikoita

Nyt pääsen esittelemään aiemmin vilauttamani tuotoksen! Tosin en malttanut odotella kauniimpaa kuvaussäätä enkä mahdollista kuvaaja-assistenttia, vaan räpsin otokset tylsästi parvekkeella itselaukaisijalla.

Tässä siis upouusi neulemekkoni:



Tämä on ollut jo pari päivää käytössäkin, sillä tykästyin tähän oitis!




Malli: Baby cables and big ones too (50 villapeikkoa), muokattuna mekoksi
Lanka: Cascade 220, väri 8400, vähän reilu 600 g
Puikot: 5 mm

Kaikki lähti siitä, kun syksyn tullen kauppoihin tuli erilaisia neulemekkoja, ja katukuvassa niitä vilisi tiuhaan. En kuitenkaan löytänyt sopivanväristä tai mallista mekkoa, joka vielä olisi ollut sopivaa materiaalia (en tykkää, kun kaupan neuleet sisältää niin paljon akryyliä tai muuta keinokuitua). Päätin sitten tehdä mekon itse, ja mallia miettiessäni päädyin sitten tähän Villapeikon malliin.

Mekko on ollut syksystä saakka tekeillä. Pistin langat tilaukseen Lankakauppa Kujeeseen Kädentaitomessuilla, syyskuussa näköjään on maininta aiheesta. Langat tulivat pian messujen jälkeen, mutta sitten tuli joululahjakudelmat ynnä muut, joten aloitus viivästyi. Mekon tekoa hidastutti myös se, että jouduin tekemään laskelmia silmukoiden suhteen, kun langan tiheys ei tietenkään täsmännyt ohjeeseen. Mutta seli-seli, nyt se on valmis!




Tykkäsin langasta, enkä yhtään ihmettele, että sitä kehutaan. Mukava ja joutuisa kutoa, värisävyjä on älyttömän paljon, eikä hintakaan ole huima. Värivalinta olikin vaikea, mutta päädyin tähän harmaaseen siksi, että siihen voi helpommin yhdistää eri värejä. Oranssi oli vahvana kakkosena.

Tein ensimmäistä kertaa näin ison vaatekappaleen ylhäältä alas kutoen, mutta se kyllä helpotti oikean istuvuuden saavuttamisessa. Sovitin mekkoa useita kertoja helmaosan edetessä, ja tein sen mukaan vartalonmuotoiluja. Helmasta halusin hieman a-linjaisen, eli jatkoin helman levennyksiä helman ainaoikein-neuleeseen saakka.




Ohjeessa oli pitkät hihat ja hihoihin tuli pitkät palmikot, mutta ne jätin tekemättä. Sitä vastoin helmaan tein yhden palmikon, sen toiseksi isoimman eli d-palmikon. Hihoista päätin tehdä tällaiset puolihihat.




Mekkoa voi käyttää sekä trikoopaitojen että kauluspaitojen kanssa. Mietin hieman, että olisin kutonut pienen pystykauluksen vielä, mutta ehkä se on sitten liikaa. Takakappale meinaa nyt kyllä valahtaa liian alas, toivottavasti se ei venähdä käytössä ihan hurjasti. Tietysti, kun istahtaa niin mekko venyy takaa alaspäin.




Tämä on ensimmäinen neuleeni tästä langasta, ja nyt jään jännittämään, miten se käyttäytyy käytössä. Tuleeko nyppyjä, tai jotain muuta ikävää. Toivottavasti ei!

Cascade-langat eivät jää tähän, vaan seuraavaa on jo tulossa:




Tästä Cascade 128:sta on tarkoitus kutoa siskon Sylvi. Väri on keskiruskea, maitokahvin ja kaakaon sekoitus, tosi kaunis sävy. Mallitilkku on kostutettu, joten näyttää todellista tummemmalta kuvassa. Tämäkin lanka tuntui ihanalta kutoa! Mutta katsotaan, miten homma etenee...

Sydämellistä sisustusta

Täällä on nautittu aurinkoisesta kevätsäästä, hiihtolenkillä tietysti! Johan näitä pakkasia olikin pitkä putki. No, pakkasella on aikaa tehdä sisähommia, ja niinpä otin ompelukoneen esiin ja surauttelin nopean sisustusjutun.




Kaikki lähti tuosta virkatusta sydämestä, jonka sain ystäväni viime kesäisistä häistä mukaan. Hääjuhlissa kattaukseen kuului ystäväni mummun virkkaamat sydämet, joihin oli kiinnitetty nimilappu, ja sydämen sai jokainen ottaa mukaansa. Minulla oli pellavakangasta kangasvarastoissa ja siihen sopiva ylimääräinen puuvillapellavainen keittiöpyyhe, joista sitten ompelin korin. Sydämeen pujotin vielä ruskean satiininauhanpätkän koristeeksi.



Kori sopii keittiön avohyllyyn juuri sopivasti, ja sinne saa sitten heitellä kaiken sälän, mitä aina kertyy pöydännurkille. Eli tämä on oivallinen jemmakori! Tosin tässä on nyt vielä sellainen ongelma, että tämä on vähän lörppä, kun minulla ei ollut tukikangasta tarpeeksi, että olisin sitä laittanut tueksi. Ehkä kehittelen jonkun pahvikehikon sisälle pitämään korin kuosissaan. Tai ehkä se pysyy pystyssä kun sen täyttää sillä sälällä!



Ja koskapa miellän tuon virkatun liinan pitsiksi, niin osallistun tällä myös tämänkertaiseen MaMa-haasteeseen, missä teemana oli pitsi. Tämä oli aikomuksenani tehdä jo edelliseen haasteeseen, minkä teemana oli sydän, mutta jotenkin en ehtinyt ompelukoneen ääreen haasteen aikana!

Arjen askareita helpottamaan tekaisin täältä napatun idean virittämänä tällaisen kortin tiskikoneen kylkeen:





Ja vielä lopuksi vilaus, mitä puikoilla on pyörinyt jo tovin.




Loppukiri olisi nyt paikallaan, kun nämä viime syksyisten käsityömessujen langat olisi tarkoitus saada kudottua ennen ensi viikonlopun käsityömessuja! Lanka on Cascade 220, ja on kyllä miellyttävää kudottavaa.

Fanipipo pienelle

"Kun Kärpät pelaa, niin tolpissa soi..."!




Serkkuni sai tyttären ihan hiljattain, ja olin jo varautunut hyvissä ajoin uuden tulokkaan lahjaan. Kärppäpipohan se pitää olla, tulevalle oululaiselle! Serkkuni on ollut Kärppä-fani lapsesta saakka, ja muistaakseni pelannutkin junnuna Kärpissä, joten siitä se idea sitten lähti. En tiennyt etukäteen, onko tulossa tyttö vai poika, mutta päätin tehdä pipon joka tapauksessa.

Mutta helpolla en päässyt, kun logoa ei löytynyt googlettamallakaan ruutupiirroksena. Joten ei muuta kuin itse taiteilemaan kuvio ruutupaperille. Eihän tuo ihan kärpältä näytä, mutta värit on ainakin kohdillaan!




Ohje: Moda 1/2007, malli 57
Koko: 56 cm
Lanka: Le fibre nobili by Filatura cervinia, ja kärppälogossa ja tupsussa 7-veljes-jämiä
Puikot: 3,5 mm

Samanlaisen myssyn tein aiemmin ystäväni tyttärelle, ja vieläpä samasta langasta, tosin eri värisenä. Tähän kärppäpipoon tein vain erilaisen kiinnityksen: kudoin nauhat kolmen silmukan i-cordina.

Ja taas mallina toimi uskollinen (vaikkakin hieman laiskanlötkeä) koiraystäväni!




Näytänpä tässä samalla, mitä muuta näpertelyä on tullut tehtyä, tosin ei niin onnistuneesti. Tein villapaidan jämäpaloista kehyskukkaron, ja koska en ole aiemmin kehyskukkaroita tehnyt, ei lopputulos ole hääppöinen.




Villapaidasta on aiemmin tehty siskolle setti, ja paidasta oli vielä pieniä paloja jäljellä. Siitä sitten värkkäilin kukkaron, ja vuoreen pistin puuvillakangasta. Katsotaan, onko tästä käyttöön, hieman muotopuoli se on, vaikka ei ehkä niin selvästi kuvasta näe. Ehkä peruspuuvillasta saisi helpommin toimivan kukkaron aikaiseksi!

Yksi joululahjatilaus tuli tässä myös, ja sitä pitäisi nyt alkaa suunnittelemaan ja työstämään. Siskonihan sai joululahjaksi lahjakortin neuleeseen tai ompelukseen, ja hän päätyi tilaamaan Sylvin...