torstai 29. joulukuuta 2011

Joulun jälkeistä aikaa


Joulu tuli ja meni sitten ihan yhtäkkiä! Ja pohjoisen reissustakin on kotiuduttu. Pääsin hiihtämään kerran, ja nauttimaan lumisesta pakkasmaisemasta muutaman päivän ajan. Oli kyllä ankeaa laskeutua Helsinki-Vantaalle, kun maisemaa värittivät tulvivat vesialueet ja lumeton maa..

Kummilasten lisäksi muutama muukin sai itse tehtyjä lahjoja, mutta aika maltillisella linjalla on oltu tällä kertaa. Äitin paketin sisältö oli ihan äitin värimaailmaa.






Paketissa oli ensinnäkin Kotitiikeri-sukat:




Malli: Kotitiikeri ja Kulkukissa -sukat, Kotitiikeri-versiona (Neulekirja, Ilona Korhonen & Jenni Österman)
Lanka: Silkkivillan sukkalanka, vajaa 100 g (75 % villaa, 25 % polyamidia, 100 g/420 m), värin nimeä en muista mutta syksyyn se viittasi, tosin kutoessa mulla tuli mieleen myös hillasuo!
Puikot: Varren taiteosa 3,5 mm, muut 2,75 mm
Koko: 38 paikkeilla




Kudoin sukkia jo kesällä automatkoilla, ja nopsaan ne valmistuivatkin. Päättelyt jäivät syksymmälle ja napit ompelin vasta joulukuussa. Säästelin jotenkin tuota lankaa ja jätin varren resorin aika lyhyeksi, siinä olisi saanut olla pituutta pikkasen enempi niin varren käänne olisi asettunut nilkalle paremmin. Sitten sitä lankaa jäikin aika reilusti yli! Kivat sukat näistä kuitenkin tuli, ja äiti näytti tykkäävän. Ainakin väri oli niin passeli kuin olla voi. Lanka on ostettu muutama vuosi sitten Tampereen käsityömessuilta, missä olimme äitin kanssa. Tulin ostaneeksi langan, kun äiti ihasteli sitä ja tykkäsin kyllä itsekin.

Sukkien lisäksi paketissa oli kaulanlämmikettä vähän samoissa väreissä.




Malli: Omaa sovellusta tästä mallista: silmukoita sopivasti ja ainaoikeaa kaulan ympäryksen verran, virkattu reunus ja napinlävet, toiselle reunalle napit
Lanka: Jämiä yhteenliitettynä paksulangaksi (mm. Kotitiikeri-sukkien jämät, Novitan Isoveli, Florica ja Aino, sopivan värisiä merinovillalankojen jämiä)
Puikot: 12 mm
Napit Tallinnan Karnaluksista.

Minusta tässä oli hauska idea se, että reunat sijoitetaan vinoon. Ja napit tuovat kivan lisän. Paksusta langasta kutoi kaulurin joutuin, meniköhän tähän pari iltaa. Sitten innostuin mallista, ja tein samantyylisen poikaystäväni äidille joululahjaksi (kuva jäi ottamatta kun paketti jo lähti, mutta se oli kudottu yksistään mustasta langasta ja napit oli punaiset), ja ystävälleni valmistujaislahjaksi.




Ystävän kauluri
Langat: Cascade Pastatza (kanervanpunainen) ja Gjestal Bris (harmaa)
Puikot: 6 mm tai 7 mm, en muista
Napit Tallinnan Karnaluksista

Tämän kudoin helmineuleena niin tuli vähän erilainen ilme. 

Mutta ei tässä vielä kaikki, minä en ollut ainut, joka antoi itse tehtyjä lahjoja! Minä ja siskoni saimme lahjaksi äitin tekemät todella kauniit hopeiset rannekorut.




Minun korussa on hopearenkaita ja kolme himmeää helmeä vai oliko ne jotain hiottuja kiviä. Koru koostuu muuten samankokoisista pienistä hopearenkaista. Siskolla oli vähän erilainen koru, hieno sekin. Äiti oli syksyllä käynyt hopeakorukurssilla, ja nämä siis valmistuivat siellä.




Nyt vietän vielä lomapäiviä tämän viikon ja sulattelen jouluruokia. Aion myös viettää osan ajasta ompelukoneen äärellä, kun poikkesimme Ottobren myymälässä (joka on täpötäynnä ihania kankaita sekä aikuisille että lapsille, ja nappi- ja nauhavalikoima on monipuolinen) ja sieltä tarttui matkaan ihanaa pellavaa ja vähän muutakin. Pellava on jo leikattu, että ei muuta kuin ompelemaan.

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Pyyhkeitä jouluksi

Joululahjat on tehty, ostettu ja osa toimitettu postin matkassa eteenpäin. Pari työpäivää on jäljellä kunnes vihdoin pääsee vähän lomailemaan. Aattona matkataan pohjoisen hangille, siellä kuulemma jonkunlaisia kinoksia löytyy!

Tässä vaiheessa uskallan paljastaa itsetehdyistä lahjoista kummilapsilleni tekemät lahjat, mutta pitäydyn silti varmuuden vuoksi yksityiskohtia esittelevissä kuvissa :)


























Kyseessä on kylpypyyhkeet, joissa lapsen nimi koristenauhasta ommeltuna, ja samaa nauhaa on lyhyissä reunoissa. Näiden alkuperäinen idea juontuu -70 -luvulta, jolloin äitini ja tätini tekivät vastaavia perheenjäsenille. Minäkin sain aikanaan omani. 

Kankaat ovat Eurokankaasta, kätevää 70 cm leveää pyyhefroteeta, joten käänteet tarvii ommella vain lyhyisiin sivuihin. Autonauha löytyi Itäkeskuksen Tikatasta ja vaaleanpunaraitainen nauha Nappitalosta. Raidallinen nauha oli sen verran kapeaa, että kokeilin ommella sen siksakilla, ja minusta se passaa hyvin tähän.

Oikein rauhaisaa joulunaikaa kaikille, nautitaan pyhäpäivistä!

lauantai 10. joulukuuta 2011

Jouluaskartelutalkoot

Pidimme ystäväni kanssa jouluaskartelutalkoot viime lauantaina. Mukana oli myös ystäväni 3-vuotias tytär. Ohjelmassa oli lähinnä joulukorttien tekoa. Oli kyllä mukavaa ja tehokasta askarrella porukalla, ja rupatella siinä samalla kuulumisia! Ja tietysti kahviteltiin välillä! 

Tässä kolmivuotiaan tyylinäytettä, kuinka kultaiset kynttilät liimataan tarkasti korttipohjalle:




Ja lopputulos on hieno. Kynttilät on tytön itse leikkelemät ja liekit äitinsä avustuksella tehdyt. Tämä kultapaperi löytyi askartelutarvikkeistani ja on ikivanhaa, tulipahan käyttöön vihdoinkin!


 


Innostuneimpia askartelijoita olimme ehkä kuitenkin minä ja ystäväni, pienellä askartelijalla ei tällä kertaa innostusta riittänyt kovin moneen korttiin. Leikit ja pelit houkuttelivat enempi! 


Komean korttikasan saimme aikaiseksi illan aikana:



 


Korttien lisäksi minä askartelin tähtikoristeita vanhan kirjan sivuista.




Näin näitä tähtiä viime joulun alla eri blogeissa ja pistin ohjelinkin talteen. Kirjansivuista tehtynä tämä on mielestäni sopivan pelkistetty koriste. Tein kahdenkokoisia tähtiä, jotka liimasin peräkkäin niininauhaan, ja narun päähän laitoin puuhelmen. Mietin kyllä ensin, mihin ihmeeseen tällaisen tähtinauhan ripustan, mutta olkkarin ikkunalla verhon vieressä oli aika passeli paikka. Laitoin tähtinauhan siis verhonipsusta roikkumaan.


Tässä vielä säähän liittyen tähtikuvat. Kuvasin tähtikoristetta kahtena päivänä tuossa viikolla, ja kuvien oton jälkeen huomasin, että taustassahan on eroa! Lunta (räntää...) sateli yhtenä yönä sen verran, että maa oli hetken valkoisena. Valkoinen maa pysyi ehkä päivän.

 

lauantai 3. joulukuuta 2011

Lyydian lämmitin

Ihastuin Lyydian lämmittimiin oitis, kun näin Tikrun postauksen ja kuvat




Pääsin lukemaan kyseisen Kotilieden (19/2011) kampaajalla, ja tutkailin siinä samalla ohjetta tarkemmin. Ja pakkohan se lehti oli hankkia itselle! Ohje jäi hautumaan, ja jäin oikeastaan pohtimaan vain sitä, mistä langasta voisin kyseisen setin toteuttaa. Lankavarastoista kun ei nyt löytynyt sopivaa lankaa riittävän paljon (miksi muuten lankavarastoissa on paljon lankoja, mutta yksittäistä lankaa tai väriä ei ole kuitenkaan tarpeeksi...). Sittenpä sainkin tuliaisia Etelä-Amerikasta, ja tuliaisten joukosta löytyi jättimäinen vyyhti ihanan pehmoista luonnonvalkoista lankaa! Ja näin löysivät malli ja lanka toisensa.




Malli: Lyydian lämmittimet, kauluri, Kotiliesi 19/2011, Mari Muinonen
Lanka: Manos del Uruguay, Rittenhouse (oletettavasti, langassa ei ollut vyötettä)
Puikot: 4,5 mm

Sain langan poikaystäväni vanhemmilta, he olivat reissullansa poikenneet Montevideossa Manos del Uruguayn outlet-liikkeessä. Lanka oli n. 200 g vyyhdillä (ei muuten sisältänyt ainuttakaan solmua ja oli ihan sääli katkaista keriessä lanka, kun kerästä olisi muuten tullut aivan valtava ja hankala käsitellä!), ja langassa ei tosiaan ollut vyötettä tai muita tietoja. Eri lankaliikkeiden nettisivuja tutkailtuani ja vertailtuani lankaa kuvien lankoihin päädyin siihen, että tämän on oltava tuota Rittenhousea, eli 100 % merinovillaa.


 

Lanka on hieman ohuempaa kuin ohjeessa ollut Nepal, joten tein yhden mallikerran enemmän. Kaulurin leveys jäi silti hieman kapeammaksi kuin ohjeessa, mutta se ei haittaa. Tykkään ennemmin lähemmäs kaulaa tulevasta lämmittimestä, ja jäähän tähänkin nyt tuota väljyyttä.




Kiitokset nappikommenteista, päädyin näihin puisiin nappeihin! Ohjeen mukaan pitsireunan reikien olisi kuulunut toimia napinläpinä, mutta nämä puunapit eivät mahtuneet niistä läpi. Virkkasin reunaan kiinteitä silmukoita ja napinlävet, näin reunus myös tukevoitui hieman. Pelkkä pitsireuna olisi jäänyt vähän löperöksi. Ja viisi nappia riitti kuitenkin ihan hyvin.




Tänään on pitkästä aikaa ihanan aurinkoinen sää, vaan eipä yhtään jouluinen. Pikkupakkanen oli aamulla, mutta Hedda-myssy ja uusi kauluri olivat hieman lämpöiset tälle säälle. Joulukorttitalkoot on luvassa piakkoin, eiköhän se joulutunnelma siitä nouse!