Sunnuntain ratoksi

Jatkoin viime sunnuntaina kesken jääneitä ompeluksia tänään. Viime aikoina on tuntunut siltä, että ainoastaan sunnuntaisin, etenkin sunnuntaina aamupäivän aikana, on innostusta ommella. Arki-illat alkavat olla jo hämäriä, eikä töiden jälkeen jaksa asettua ompeluhommiin, vaikka ompeluksessa ei olisi montaa saumaa jäljellä. 

Ompelu innosti nyt myös siksi, että olemme muuttamassa pian väliaikaisasuntoon, enkä tiedä, saanko sisustettua sinne ompelupistettä. Ja näiden lahjojen olisi voinut käydä köpelösti, jos en voikaan ommella uudessa asunnossa!

Ensimmäisenä esittelyssä kummipojan synttärilahja:

 

Autokangas on ostettu viime joulun lomareissulla Ottobren liikkeestä, ihan kummipojan syntymäpäivälahjaa varten. Mutta koska itse juhlapäivä on vasta marraskuussa, en ole tullut tehneeksi lahjaa aiemmin.

Autokangas näytti yksistään vähän vaisulta, niin lisäsin mustan trikootaskun ja mustat resorit hihansuihin ja pääntielle. Tasku on tikattu punaisella langalla. Paidan kaava on Suuri Käsityölehdestä, mutta en nyt muista numeroa. Tavallinen trikoopaidan kaava se oli.

Kangasta jäi jäljelle sen verran, että tein myös pipon. Reunaan myös mustaa resoria. Toivon mukaan 4-vuotiaalle kelpaa autopaita ja -pipo!

Lisäksi ompelin tilkkutyynyn loppuun:
 

Tyynyn kuvatilkut ovat siis ystäväni 4-vuotiaan tyttären piirtämiä ja minun ompelemia (aiemmin esitelty täällä). Tilkkureunukset syntyivät oman kangasvaraston tilkuista. Lisäksi keksin pistellä etupistoja kuvatilkkujen ympärille, näin ne tuntuvat erottuvan tilkkupinnasta paremmin.

Taustakankaaksi löytyi sopiva palanen pikkutilkuissakin esiintyvää ruskea-pinkkiä kangasta. En jaksanut ommella vetoketjua (=ei löytynyt varastoista sopivaa, enkä jaksanut/ehtinyt vetskakaupoille), enkä nappeja tai neppareita, joten ompelin tyynyn vain yläreunasta kiinni päällitikkauksella. Saahan sen purettua, jos tarvii pyykätä tyynynpäällinen.

Nyt meillä alkaa sitten tavaroiden pakkaaminen muuttoa varten: ompelukamppeita pakkailin jo näiden valmistuttua!

Sadepäivän ompelus

Viimeisen lomaviikon alkajaisiksi sattui muutama sateinen ja harmaa päivä. Sadepäivien ratoksi istahdin ompelemaan pikaisen peruspuseron itselle. Ompelukonekin ehti huollosta takaisin, niin mikäpä siinä ommellessa, vaikka eipä tässä ole kuin helmakäänne ommeltu ompelukoneella, muut saumat on saumuroitu.

 Kuvauspaikan valintaan ei näköjään ole panostettu, kun naapurien pyykit on taustalla!

Ostin puuvillatrikoota Marimekon tehtaanmyymälästä Herttoniemestä, siellä oli pöytien täydeltä kankaita kympin metrihintaan. Mietin useita eri vaihtoehtoja, kun myyjää sain tovin odotella, mutta päädyin sitten tähän hyvin omanväriseen kuosiin.

 

Pohjoisessa lomaillessamme näin äidillä ja siskolla kivat Marimekko-tuotteet, tunikan ja mekon, joista otin tähän mallia. Kaavat väsäsin Joka tyypin kaavakirja 1 naisen t-paidan kaavasta. Aluksi paita oli a-linjainen (kuvat yllä), mutta tuo tuntui vähän turhan väljältä, niin ompelin sivusaumoja vähän enempi muotoon. Tosin ei siitä kovin huomattavaa eroa syntynyt (kuva alla)!

Kaula-aukkoon ja hihansuihin tein 4 cm leveästä kaitaleesta käänteet. Kaulusta olisi voinut kiristää vähän enempi, mutta passaa noinkin. 

 

Kiva käyttöpaita tuosta tuli. Hihat on hyvät tuon mittaisina, kun ei niitä helteitä ole tässä kovasti ollut ja ei mun loppulomalla ole luvassakaan!

Olipa muuten hyvä, kun ehdin vihdoin käyttää ompelukoneen huollossa (15 vuotta vanha kone eikä kertaakaan huollettu...). Siinä oli ylälangankiristin mennyt rikki, ja sen takia teki huonoa jälkeä alalangalle. Enpä ollut tuota tajunnut, kun ompelujälki on kuitenkin ollut ihan kohtuullista, ja alalanka on jäänyt nurjalle puolelle. Mutta nyt huristaa kone ihan uutta tahtia huollettuna!

Kesäjuttuja

Aloitin kesälomani pohjosen reissulla. Siellä ei aivan samanmoisia helteitä ollut kuin täällä etelässä, mutta tarkeni silti hyvin! Juuri ennen reissua valmistui kesäneuleen korjaustyö, ja sain sen vanhempieni pihassa kuvattua.




Pari vuotta sitten kudoin lyhythihaisen neulepaidan, mutta se jäi vähälle käytölle. Pääntie ja hihat olivat jotenkin epäsopivat, mutta alaosa oli istuva ja mukava. Hihat olivat raglanit ja puhvimaiset, vähän tähän tyyliin, mutta sain siitä aikaiseksi hieman kinttanan ja epämukavan. Päätin sitten keväällä ottaa paidan käsittelyyn. Lankaakin oli jäänyt yksi kokonainen kerä, joten arvelin, että korjausneulonnasta selvitään hyvin yläosan purkulangalla ja ottamalla tarvittaessa avaamaton kerä käyttöön. Päätin sitten purkaa kainaloiden kohdalle ja kutoa yläosan uusiksi.




Yläosan mallineule on Printed silk gardiganin ohjeesta. Hihat kudoin suoraan miehustaan samaan tapaan kuin äitini jakussa tein. Yläosa piteni aika reilusti vanhaan malliin nähden, ja aloittamaton lankakeräkin päätyi käyttöön. Lanka alkoi kuitenkin loppua toisen hihan kohdalla ja jouduin tekemään hätäratkaisun: katkaisin paidan helmasta n. 5 cm, otin helman silmukat puikolle ja purkasin helmakaistaleen. Sillä sain jatkettua hihan loppuun saakka, ja vielä jatkettua helmaa muutaman kerroksen verran. Hölmöläisen peitonjatkamiseltahan tämä kyllä vaikuttaa, mutta konsti toimi hyvin!




Lanka: Hjertegarn Blend bamboo (70 % bambu, 30 % puuvilla), menekkiä en muista enkä punninnut valmista työtä
Puikot: 3 mm
Nyt tämä paita istuu hyvin, ja neule tuntuu mukavalta. Lanka on oikein passeli kesäneuleisiin, ja nykyään sitä saa useissa värisävyissä, toisin kuin pari vuotta sitten, kun langan hankin.

Koskapa lomaan mahtui myös pilvisiä päiviä, ehdin istahtaa ompelukoneen ääreen ja tekaista pari kesäistä pikajuttua.



Äiti löysi terassin pöydälle kivan mansikkakauteen sopivan pöytäliinakankaan Eurokankaasta, ja ompelin siihen helmankäänteet. Ei iso juttu, mutta vähän ekstraa laitoin mukaan, eli tein käänteistä niin leveät, että sain tehtyä kulmiin pikkutaskut pikkukiville, jotka voisi laittaa painoksi, ettei liina lennä tuulella pois pöydältä. Tutkailin sitten myös äitin kangasvarastoja, ja sieltä löytyi Marimekon aarteita: Lokkia ja Kaivoa kivan kesäisissä väreissä. Kun kerran ompelukone oli valmiudessaan, ompelin samalla kertaa niistä kassin Ottobren ohjeilla. Päälliskangas on siis markiisikangas Lokki-kuviolla ja vuori tavallista puuvillaa Kaivo-kuvioituna. Vuorissa on myös pikkutasku kännykälle.




Kesälomareissuun mahtui näiden lisäksi mahtavia tunturimaisemia Pohjois-Ruotsista:

Isompaa ja pienempää

Tein helmikuussa heräteostoksia netissä, Lankakauppa Kujeessa. Sinne oli tullut uutuutena erilaisia pinkin/vaaleanpunaisen sävysiä lankoja, ja mainittiin, että näitä värejä tarjolla vain nyt. Palasin sivuille monta kertaa ihastelemaan lankoja, ja mietin, ostaisinko vai enkö osta, ja miten paljon ja mitä sitten kutoisin. En ole aiemmin ostanut lankoja netistä, kun jotenkin niihin saa paremman tuntuman, kun pääsee hiplaamaan ja tunnustelemaan langan tuntua, ja näkee väritkin toisella tavalla. Mutta niin vain sitten klikkailin kassan kautta ulos, ja tilasin neljä vyyhtiä Cascade Pastazaa. Ja suunnitelmakin langoille kehkeytyi, mutta päätin odotella maaliskuulle ennen kuin starttasin, että saan langankulutuksen Lankahamstereihin.



Tällainen yläosa siitä langasta syntyi. Mikähän tämmöisen vaatekappaleen nimi sitten virallisesti onkaan!


Ohje: En käyttänyt suoranaisesti mitään yksittäistä ohjetta, vaan otin mallikuvion Suuren Käsityölehden numerosta 10/2007, ohje 25. Tämä malli löytyy myös Rowanin ohjevihkosesta numero 42. En halunnut kuitenkaan liehuvia hihoja, kuten tässä ohjeessa, joten otin mittoja Kotilieden 16/2009 ohjeesta Puolukkaraita-neulepusero. Hieman olisi saanut olla enempi mittaa puserolla, mutta lanka loppui just tässä kohdassa!
Lanka: Cascade Pastaza, 400 g
Puikot: 6,5 mm



Aloitin ensin puoli numeroa pienemmillä puikoilla, mutta kun olin saanut 200 g tuhottua, huomasin, että lanka ei tule riittämään millään puseroksi asti... Olin toki tehnyt mallitilkkuja monenkokoisilla puikoilla, ja vertailin niitä molempiin käyttämiini ohjeisiin. Eipä sitten auttanut muu kuin purkaa tekele ja vaihtaa taktiikkaa. Muokkasin aloitusta hieman ja vaihdoin puikot isompiin, ja jännitys oli koko ajan päällä, riittääkö lanka ja millainen puserosta tulee! Katsotaan, miten tämä käytössä toimii. Jos puseron pituus alkaa vaivata, pitää hankkia lankaa vielä yksi vyyhti, ja jatkaa pituutta. Yksi oma säätö näkyy muuten yllä, oikean kainalon alle jouduin kutomaan pari pienempää lehteä, ettei olisi tullut liikaa silmukoita sivusaumaan! Mutta tuo nyt on vain pieni kauneusvirhe, ei se ole niin justiinsa!



Väri on ihana, utuisen marjapuuronpunainen, tykkään! Lanka on 50 % lampaanvillaa ja 50 % laamaa, mielenkiintoinen sekoitus. Saa nähdä, miten langan pieni pörröisyys käyttäytyy, lähteekö siitä karvaa vaatteisiin tai muuta. Kutoessa lanka tiputteli karvoja, mutta ei haitaksi asti. Nyt vain talvi on kääntynyt kevääseen, ja voipi käydä niin, että käyttöä tälle puserolle on vasta ensi talvena.

Lankakauppa Kujeeseen olin kyllä tyytyväinen. Olin bongannut kehuja kaupasta jo aiemmin, ja tuli todettua hyvä palvelu nyt itsekin! Toimitus oli nopea, ja lankojen mukana tuli hedelmäkarkkeja yksi per vyyhti, sehän se kutojaa miellyttää :)

Mutta sitten otsikossa lupaamaani pienempään. Innostuin virkkaamaan lintusia, olisiko kevät ja pääsiäinen jo mielessä!



Virkkasin viisi lintua, joista yksi pääsi jo koristamaan oveani. Ohjeen löysin Neulovan Nartun blogin kautta, ohje siis täällä. Käytin Novitan Tennesseen jämiä sekä Anttilan puuvillalankojen jämiä. Silminä lintusilla on napit tai helmet.



Linnut pääsivät narsissin seuraksi ainakin toistaiseksi. Tuo narsissi on kyllä komea, sain sen pari viikkoa sitten ystävältäni ja olisiko se nyt viikon verran kukkinut. Ja vielä kukoistaa!