Jump - hyppy syksyyn

Syksy tekee tuloaan vääjäämättä, ja kelit viilenee kohti kuun vaihdetta. Siispä tein tyttärelle syyshaalarin ja siihen asusteet. Kokoa haalarilla on sen verran, että olisi kiva jos vielä keväälläkin sopisi! 

Malli: Jumpsuit, Ottobre 4/2012

Koko: 74 cm

Kankaat: ruskea velour ja vuoritrikoot Ottobre shopista, vaaleanpunainen resori Eurokankaasta

Ohjeesta poiketen tein haalarista vuorillisen. Vuoriksi laitoin joulupukin tuomaa eläintrikoota, mutta sitä ei riittänyt ihan koko matkalle, niin takakappaleen alaosan tein samansävyisestä raitatrikoosta. 

Vuorin ompelun kanssa saikin hetken miettiä, miten sen parhaiten ja siisteimmin tekisi, kun ei siihen ohjetta ollut. Päädyin sitten kiinnittämään hiha- ja lahkeensuuresorit niin, että saumanvarat eivät näy nurjalla, ja viimeiseksi ompelin etureunat vetoketju- ja huppureunoihin päällitikkauksella. Ihan siisti tuli näin.

 

Vetoketjuhalkio oli mallissa mielenkiintoinen yksityiskohta, ja sainkin sen onnistumaan kivasti, siis olen varsin tyytyväinen siihen (vaikka vaaleanpunainen kaitale vähän kiemurteleekin)!

Royal-tuotteelta tilaamani kokolaput ehtivät juuri saapua, kun olin tätä ompelemassa, niin sain hienon lapun niskaan! Laitoin myös puuvillanauhasta rinksun, jolla haalarin saa roikkumaan lastennaulakkoon, jahka sellaisen saamme eteiseen hankittua. Lisäsin myös vetoketjun yläreunaan kaistaleen trikoota, jotta vetoketju ei painaisi leukaa.

Kaikenkaikkiaan olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen, kun kuvittelin, että tämä olisi vaikeampi ommella! Ja nyt tietysti toivon, että haalarille on myös käyttöä...
 

 

Syksyksi tarvitaan myös asusteita, joten ompelin pipon ja kudoin parit lapaset. Jos oikein tarkkoja ollaan, niin eihän nuo asusteet käy värien puolesta haalarin kanssa yhteen, mutta koska ei olla tarkkoja, niin pistetään passaamaan! Ja eläinteema on molemmissa, norsuja löytyy vuorikankaan eläinten joukosta :) 

Pipon kangas: Nosh organicsin trikoota Puhde-puodista, resori Royal-tuotteelta

Koko: oman tyttären (4 kk) päähän sopiva

Kaavaa otettu äitiyspakkauksen pikkupiposta 

Lapaset: omasta päästä; turkooseissa 40 s, oransseissa 36 s

Lanka: Gjestal Maija

Puikot: 3 mm

Norsukaavio täältä

Lisäksi settiin ja syksyyn sopii aiemmin kutomani siksak-myssy.

Malli: siksak-myssy, Ullaneule
Lanka: Silkbloom fino
Puikot: 3 mm

Näillä mielin kohti syyskuuta, mihin se kesä katosikaan!

Loppukesän auringonsäteitä

Keltaista ja aurinkoista putosi peitollisen verran puikoilta. Ei taida päästä enää tänä kesänä käyttöön, mutta jääköön odottelemaan ensi kesän piknikkejä tai leikkejä!

 
Kun näin tämän aurinkoisen peiton, ihastuin malliin, ja se jäi mieleeni pyörimään ja odottelemaan sopivaa hetkeä toteutukselle. 

Malli: Sunbreak
Lanka: Jacobsdals Beach, vuosikertalankaa jostain 90-luvulta
Puikot: 4,5 mm
Koko: n. 90 cm x 90 cm (ei pingottunut ihan tarkaksi neliöksi, mutta jotain tuonne päin kuitenkin)

Äidin lankakätköistä löytyi kassillinen keltaisia lankakeriä, jotka olivat aiemmin toimittaneet neulepaidan virkaa, mutta sittemmin purettu odottamaan uutta tulemista. Eihän se mitään laatulankaa ollut, mutta aivan kelpoa kamaa kuitenkin. Ja väri oli juuri passeli aurinkopeittoon, samoin langan merkki, Beach! Tietenkin kaikesta lankamäärästä jäi käyttämättä ainoastaan se ainut korkkaamaton kerä...

Aloitin peiton kutomisen joskus kevättalvella, mutta loppuraskauden aikana ranteisiini alkoi sattua paksuhkon langan kutominen, niin jouduin jättämään peitontekeleen reunoja vaille valmiiksi odottelemaan parempia aikoja. Nyt sitten vihdoin otin peiton taas työn alle, ja sain reunat tehtyä. En tehnyt ohjeen mukaista palmikkoreunusta, vaan parin sentin levyisen taitekäänteen. Mietin eri vaihtoehtoja, ja tällainen yksinkertainen malli sopi minun makuuni.

Poikkesin ohjeesta myös siinä, että en tehnyt peitosta suorakulmion mallista, vaan neliön. Arvelin, että toimii paremmin sen mallisena, ja toisaalta mietin langan riittävyyttä tätä suurempaan peittoon. Paitsi että sitä lankaa sitten jäi tuo korkkaamaton kerä ja lisäksi jotain nyttyröitä.

Ajattelin jossain vaiheessa, että peitto kaipaisi taustakankaan, ja mietinkin trikookankaan ompelemista taustalle. Jätin kuitenkin taustakankaan ompelematta, sillä arvelin sen vain turhaan rytistävän ja kurtistavan eläväpintaista neulepeittoa.

Toivotaan aurinkoisia elokuisia päiviä!

Pointelle-sukat

Näiden sukkien tarina alkoi jo viime jouluna. Kaipasin punaisia joulusukkia, ja totesin, että sukkavarastostani löytyy kyllä muita punaisen sävyjä, mutta ei tavallisen punaisia. Niinpä sitten kevään Käsityötarvikemarkkinoilta löysin punaisen sukkalankavyyhdin Handun tiskiltä ja nappasin matkaan, että varmasti saan ensi jouluksi punaiset sukat! Ja hyvissä ajoin tulikin valmista :)

Ensimmäisen sukan kudoin viikossa joskus pääsiäisen tienoilla. Varsin koukuttava malli, vaikkakin hieman vaikea, kun koko ajan piti lukea kaaviota. Ei siis mikään telkkarineule!

Toisen sukan ääreen ehdin vasta heinäkuussa, ja valmista tuli taas nopsaan, mutta ei ihan viikossa sentään tällä kertaa!

Malli: Pointelle kirjasta Sukkia. Rakkaudella
Lanka: Handun perussukkalanka, vajaa 100 g
Puikot: 2,25 mm
Koko: L (sopii hyvin omaan jalkaan)

Malliksi valikoitui Pointelle joululahjaksi saamastani sukkakirjasta. Joka kerroksella kuvio hieman muuttui ja toinen sukka tehtiin tietysti peilikuvana. Koko ajan oli syytä olla kärryillä siitä, millä kerroksella ollaan menossa. Mutta sepäs näissä koukutti selvästi, kun valmista tuli joutuin! 

Ja puikkokoko oli nappi. Aiemmin tekemissäni Rhombus-sukissa jäin pohtimaan puikkokokoa, kun kirjan ohjeissa käytetään 2,25 mm puikkoja, ja tuolloin käytin 2,5 mm puikkoja. Pienempi on parempi.

Mutta sitten kantapää, se ikuinen murheenkryyni.

Löysin silloin keväällä jonkun vinkin, kuinka kantapään silmukat voisi siististi poimia. Ja ensimmäisessä sukassa noudatin ko. ohjetta. Mutta en ottanut ohjeen linkkiä mihinkään talteen, niin en tietenkään osannut poimia toisen sukan kantalapusta silmukoita samalla tavalla, vaikka yritin muistella, miten se tehtiin. Yllä eron huomaa etenkin vasemmanpuoleisessa kuvassa: päällimmäinen sukka on se ensin kudottu, ja mielestäni siistimpi, vaikka siinä onkin pieniä silmukan kiemurteluja. Oikeanpuoleisessa kuvassa eroa ei juuri huomaa, siistejä molemmat. Mutta, jätän kantalapun tarkastelut tähän, käyttösukat näistä silti tuli!

Lopuksi puutarhakevennys:

Käsityöihmisen parveketomaatit kasvavat komeasti bambupuikolla tuettuna :)