Pöllöilyä ja kehräystä

Huhheijaa, monta kudelmaa on aloitettu ja edelleen puikoilla, mikään ei tunnu valmistuvan. Eikä näin ollen ole ollut mitään esiteltävää täällä. Innostuin tässä kuitenkin kokeilemaan pientä virkkuuta, ja valmista tuli nopsaan.

Pöllövirkkuita on näkynyt siellä täällä, ja päätin sitten kokeilla omaa versiota. Mutta tässä vaiheessa katselin lopputulosta, että mitenkä nämä näyttää ennemminkin possuilta... Googlasin vähän, ja hoksasin, mikä puuttuu.

Nokkahan se linnun tekee! Ainakin omaan silmään nämä näyttää nyt enempi pöllöiltä kuin possuilta.

Lankana käytin pikkukeriä sukkalankojen jämiä ja nappisilmät löytyivät nappilaatikosta. Kokoa pöllöillä on noin 3 senttiä. Ajattelin, että näistä saa vaikkapa lapasiin kivat koristeet, joten jäävät odottelemaan niitä lapasia sitten, tai jotain muuta passelia, minkä voisi näillä koristaa.

Sitten otsikon toiseen aiheeseen, kehräykseen. Olin nimittäin sunnuntaina rukkikurssilla! Joskus mietin, että kehräyshommiin en lähde, sitten menee harrastus överiksi. Mutta kun miehen suvun kätköistä löytyi rukki, jonka sain käyttööni, niin pitihän sitä opetella käyttämään. Kurssilla selvisi myös, että rukki on todellakin toimintakuntoinen, pienellä säädöllä!

Lopputuloksena syntyi ihan käyttökelpoista lankaa (tumma) pieni vyyhdillinen, ja pieni kokeiluerä möykkylankaa (vaalea). Tummanruskea vyyhti on tehty hahtuvalangasta. Vaalea lanka on pestystä lampaanvillasta, jota karstasin itse. Sen kehrääminen olikin huomattavasti vaikeampaa, kun villa oli epätasaista. Harjoittelua tämä vaatii, ja jäihän mulle kaksi rullaa hahtuvasta kehrättyä lankaa vielä kerrattavaksi. Jatkan harjoituksia, kunhan saan yhden korjauksen vielä tehtyä tähän rukkiini.

 

Jouluaskartelutalkoot

Pidimme ystäväni kanssa jouluaskartelutalkoot viime lauantaina. Mukana oli myös ystäväni 3-vuotias tytär. Ohjelmassa oli lähinnä joulukorttien tekoa. Oli kyllä mukavaa ja tehokasta askarrella porukalla, ja rupatella siinä samalla kuulumisia! Ja tietysti kahviteltiin välillä! 

Tässä kolmivuotiaan tyylinäytettä, kuinka kultaiset kynttilät liimataan tarkasti korttipohjalle:

Ja lopputulos on hieno. Kynttilät on tytön itse leikkelemät ja liekit äitinsä avustuksella tehdyt. Tämä kultapaperi löytyi askartelutarvikkeistani ja on ikivanhaa, tulipahan käyttöön vihdoinkin!

 

Innostuneimpia askartelijoita olimme ehkä kuitenkin minä ja ystäväni, pienellä askartelijalla ei tällä kertaa innostusta riittänyt kovin moneen korttiin. Leikit ja pelit houkuttelivat enempi! 


Komean korttikasan saimme aikaiseksi illan aikana:

 

Korttien lisäksi minä askartelin tähtikoristeita vanhan kirjan sivuista.

Näin näitä tähtiä viime joulun alla eri blogeissa ja pistin ohjelinkin talteen. Kirjansivuista tehtynä tämä on mielestäni sopivan pelkistetty koriste. Tein kahdenkokoisia tähtiä, jotka liimasin peräkkäin niininauhaan, ja narun päähän laitoin puuhelmen. Mietin kyllä ensin, mihin ihmeeseen tällaisen tähtinauhan ripustan, mutta olkkarin ikkunalla verhon vieressä oli aika passeli paikka. Laitoin tähtinauhan siis verhonipsusta roikkumaan.


Tässä vielä säähän liittyen tähtikuvat. Kuvasin tähtikoristetta kahtena päivänä tuossa viikolla, ja kuvien oton jälkeen huomasin, että taustassahan on eroa! Lunta (räntää...) sateli yhtenä yönä sen verran, että maa oli hetken valkoisena. Valkoinen maa pysyi ehkä päivän.

 

Sekalaista settiä

Isä sai minulta jouluna lahjakortin, jossa lupasin toteuttaa ompeluksen tai kudelman, ja isä toivoi uudet säärystimet hiihtovarusteisiinsa. Pistin säärystimet sitten heti puikoille, kun joululomalta kotiuduin.

Malli: aikalailla hatusta vedetty silmukkamäärä (mittoja otettu vanhoista säärystimistä), ensin jokunen kerros 1 o 1 n joustinta ja sitten 3 o 2 n joustinta raidoittaen sopivasti
Lanka: 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm
Kirppisnapit koristuksena ja myös merkkinä siitä, että säärystimet tulevat oikeinpäin, joko napit ylös tai alas.

Säärystimet on toimitettu pohjoiseen, ja testattukin hetimiten tositoimissa hiihtoladulla. Kuulemma toimii hyvin, vaikka ehkä pituutta voisi lisätä. No, jatko-osuudet voidaan toteuttaa seuraavalla pohjoisen reissulla, lankaa kuitenkin jäi!

Huomasin hauskan Mahdottomasti Materiaalia -haasteen 37 tuntia vuorokaudessa -blogissa. Päätin osallistua ainakin tähän ensimmäiseen nappihaasteeseen, ja varmasti ajan ja innostuksen puitteissa muihinkin. Materiaalia mun huushollista löytyy moneen lähtöön, eikä ne vissiin ole tarkoitettu säilöttäväksi ikuisiksi ajoiksi! Ja saahan noista muiden tekemistä jutuista taas mainioita ideoita.

Säärystimissä on napit, eli sopivat haasteeseen. Lisäksi virkkailin vähän kukkasia.




Isompi on tehty Virkkaajan vinkit -kirjan ohjeella Novitan Floricasta ja toisesta harmaasta langasta (nimetön nyttyrä lankalaatikossa) kaksinkertaisena. Koukku oli 3,5 mm. Tämä kukkanen päätyy ehkä rintakoruksi, pitäisi vielä ommella hakaneula taustalle.




Pienempi on pelkkää Floricaa, virkkasin tällä ohjeistuksella, koukku taisi olla 2 mm. Kukkasen lähetin ystävälleni kutomani Rinsessa-pipon mukana, että hän voi laittaa sen pipon koristukseksi jos haluaa. En nyt saanut piposta julkaistavaa kuvaa ennen kuin pistin sen postiin, mutta Rinsessa-pipohan on tuttu Ullaneuleen ohje.

Aikaa nappihaasteessa on sunnuntaihin saakka, katsotaan ehdinkö värkätä vielä jotain muuta nappiaiheista. Idea kyllä on!