Kaulanlämmikettä ja jämäsukkaa

Puikoilla on pyörinyt aina helppoa ainaoikeaa neulepötköä parin kaulanlämmittimen verran.

Tämä on tuubihuivi itselle, valitettavasti sovituskuvaa ei ole nyt saatavilla. Tähän on kudottu 2 kerrosta vaaleanpunasävyisellä ja 2 kerrosta oranssilla langalla. Lanka ihanan pehmoista alpakka-silkkiä Handusta. Puikot oli 4,5 mm, silmukoita muistaakseni 50. Tuubilla on sen verran pituutta että voi laittaa yhden kiepsautuksen kaulan ympäri (mitenhän ne kiepsautukset lasketaan, joka tapauksessa huivia on kaksi kerrosta kaulan ympärillä).

Toisen tuubin tein joululahjaksi kummitytölle.  

Lanka: Menitan Soft dream (70 % kid mohair, 30 % silkki), 2 kerää eli 50 g

Puikot: 4,5 mm

Pituutta saman verran kuin omassakin. Silmukoita taisi olla 64.

Koska huivi muistutti kovasti pilvenhattaraa, tein kaveriksi pilvenhattaraheijastimen. Idea löytyi täältä. Leikkasin hattaran heijastinnauhasta, joten siitä ei tullut kovin korkea. Pientä pilveä oli pikkuisen haastavaa ommella, ja pari korjaustikkausta näkyykin alareunassa.

Minä olen mukana ja ihan koukussa, kuten niin moni muukin, mainiossa jämälankavillasukkajoulukalenterissa. Tässä vaiheessa ollaan:

 

Väri-ilottelua

Aiemmin syksyllä hankkimani Handun langat saivat hiljattain uuden muodon, ja minä siinä samalla kutoessa yhdenlaista väriterapiaa. Iloiset raitasukat piristivät jo tekovaiheessa ja varmasti käytössäkin!

Malli: perussukat kärjestä alkaen 64 silmukalla, tiimalasikantapää

Koko: 39 eli omaan kinttuun passeli

Lanka: Handun sukkalanka-duo (75% villa, 25 % polyamidi)

Puikot: 2,5 mm

Aikomukseni oli kutoa Vellamo-sukat, mutta ensimmäisen kirjoneuleosion jälkeen tarkastelin sukkaa, ja totesin että nämä langat eivät sovellu kirjoneuleeseen. Kuvio ei oikein päässyt oikeuksiinsa vaan näytti sekavalta, ja päätin sitten tehdä pelkkää neljän kerroksen raitaa koko matkan.

Tiimalasikantapää on mun jalalle sellaisenaan hieman ahdas, joten lisäsin ennen kantapään aloittamista yhteensä 12 silmukkaa joka kolmannella kerroksella, sukan molemmilla reunoilla kiilalisäysten tavoin. Ja vastaavasti kavensin samat 12 silmukkaa kantapään jälkeen. Näin sukat istuvat jalkaani oikein mallikkaasti.

Ajattelin kutoa langat viimeiseen senttiin saakka, ja käytin molempia värejä tasaisesti, siksipä kantapääkin on kaksivärinen. Mutta into kuitenkin lopahti ja varrelle tuli ihan sopivasti pituutta näinkin, niinpä lankoja jäi vielä pienet kerät jemmaan. Tykkäsin langasta ja etenkin näistä väreistä! Piristävät kummasti!

Ja näin syksyn hämärissä tarvitaan ehdottomasti heijastimia joka lähtöön. Kun näin tämän hauskan liskojengin, keksin että tätähän voisi käyttää myös heijastimeen. Alun perin ohje on siis kirjanmerkki.

Lisko pääsi kummipoikani syntymäpäivälahjan omatekoiseen osuuteen. Lanka on jotain 7 veljeksen vahvuista lankalaatikon kätköistä, koukku oli 3,5 mm. Heijastinnauhalla ompelemalla tein selän kuviot ja laitoin nauhaa vielä häntäänkin. Hieman huonostihan tuo lanka taipuu, kuvio on vähän hatara, mutta ehkä tuo asiansa ajaa. Virkkasin ainoastaan liskon vartalon ohjeen mukaan, kun en jaksanut tavata englanninkielistä ohjetta enempää. Virkkuusanasto kun ei ole niin hallussa englanniksi! Loput sovelsin omasta päästä, ja onhan nuo käpälät (hmm, onko liskolla käpälät..) hieman pienemmät eikä niin hauskat harakanvarpaat kuin ohjeessa. Laitan vielä hakaneulan tuohon liskon kaulan tuntumaan, millä sen saa kiinnitettyä takkiin. Toivottavasti se pysyy kolmivuotiaan touhuissa mukana!