Kaulanlämmikettä ja jämäsukkaa

Puikoilla on pyörinyt aina helppoa ainaoikeaa neulepötköä parin kaulanlämmittimen verran.

Tämä on tuubihuivi itselle, valitettavasti sovituskuvaa ei ole nyt saatavilla. Tähän on kudottu 2 kerrosta vaaleanpunasävyisellä ja 2 kerrosta oranssilla langalla. Lanka ihanan pehmoista alpakka-silkkiä Handusta. Puikot oli 4,5 mm, silmukoita muistaakseni 50. Tuubilla on sen verran pituutta että voi laittaa yhden kiepsautuksen kaulan ympäri (mitenhän ne kiepsautukset lasketaan, joka tapauksessa huivia on kaksi kerrosta kaulan ympärillä).

Toisen tuubin tein joululahjaksi kummitytölle.  

Lanka: Menitan Soft dream (70 % kid mohair, 30 % silkki), 2 kerää eli 50 g

Puikot: 4,5 mm

Pituutta saman verran kuin omassakin. Silmukoita taisi olla 64.

Koska huivi muistutti kovasti pilvenhattaraa, tein kaveriksi pilvenhattaraheijastimen. Idea löytyi täältä. Leikkasin hattaran heijastinnauhasta, joten siitä ei tullut kovin korkea. Pientä pilveä oli pikkuisen haastavaa ommella, ja pari korjaustikkausta näkyykin alareunassa.

Minä olen mukana ja ihan koukussa, kuten niin moni muukin, mainiossa jämälankavillasukkajoulukalenterissa. Tässä vaiheessa ollaan:

 

Kukkasia sukkasia

Kuten jo aiemmin vilautin, sain joululahjaksi Cookie A:n sukkakirjan Sukkia. Rakkaudella. Sieltä otin heti puikoille Rhombus-sukat, jotka tässä hiljattain valmistuivat.

Tiesin odottaa kirjaa paketista, joten varasin joululomalle mukaan sopivan langan ja puikot kyseisiä sukkia varten. Näissä tuntui olevan sen verran haastetta ja silmukankäänteitä, joten arvelin että aika kuluisi hyvin!

Mutta ihmeen helposti nuo kukkaset tekeytyivät, kun alkuun pääsi. Tosin telkkaria ei voinut kovin syvällisesti katsoa samalla, Niskavuoret ja muu kotimainen oli sopivaa seurattavaa!

Malli: Rhombus, kirjasta Sukkia. Rakkaudella (Cookie A.)

Lanka: Handun perussukkalanka

Puikot: 2,5 mm

Lanka on väriltään vaaleanpunainen ja siellä täällä on vaaleampia, lähes valkoisia pätkiä ja lisäksi sinisiä tweed-tyyppisiä täpliä. Lanka oli kakkoslaatua ilmeisesti noiden vaaleiden pätkien vuoksi. Minusta tuo pinta on vain kivan eläväistä.

Malli ja lanka kohtasivat kyllä mielestäni hienosti. Malli on mielenkiintoinen ja kaunis, kukkakuvio etenee jännästi ja jatkuu kantapäässä hauskasti joustimena. Kantapäässä en meinannut tajuta ohjetta, vaikka luin suomenkielistä ohjetta! Kuvan ja oman päättelyn perusteella sain kantapään sijoiteltua kohdilleen. Kantalapun reunasta poimitut silmukat ei mulla onnistu koskaan kovin kauniisti, mutta välttäähän tuo.

Jotain virheitä matkalla myös sattui, mutta ei sellaisia, mitkä olisi jääneet vaivaamaan tai näkyisi selvästi. Puikot olisi saaneet olla myös pienemmät, 2,25 mm kuten ohje suositteli, kun tuntui että kukkien terälehtien käänteisiin jäi löysiä silmukoita.

Kaikenkaikkiaan olen tyytyväinen sekä lopputulokseen että sopivan haastavaan prosessiin!

Toinen sukkasetti valmistui jo ennen edellisiä sukkia:

Kudoin junasukat odottelemaan keväällä syntyviä vauvoja, siis omaamme ja siskon. Langan riittävyyden kanssa oli haasteita, ja valkoteräisiä sukkia piti lyhentää varrestakin, että sai keltaisen langan riittämään mahdollisimman pitkälle, ja silti piti jatkaa valkoisella loppuun. 

Malli: Junasukat

Lanka: keltainen Hopeasäie basic, valkoinen Bärengarne Tom Klassik

Puikot: 2,25 mm

Sukat tuntuvat kovin pieniltä, mutta toivon mukaan käyvät ensi alkuun edes vähän aikaa.

Vielä joulujuttuja

Vuosi vaihtui uuteen, mutta palaan vielä menneeseen vuoteen muutaman joululahjan merkeissä.

Siskolle tekaisin viime hetkellä joulupakettiin huopapohjilla varustetut sukat.

 

Malli: Aran room shoes
Lanka: lankalaatikosta löytyneet 7 veljestä tummanharmaa ja vaaleansininen
Puikot: 3,5 mm
Huopapohjalliset ovat Honkarinteen tilan tuotantoa, Tuomaan markkinoilta löysin. Markkinoilla oli useampiakin myyjiä, joilla oli huopapohjallisia valikoimissaan.

Bongattuani Neulistin kutomat sukat mietin heti, että nämä voisin tehdä joskus siskolleni. Siskon sukkaharmistuksista olen aiemmin kertonutkin, ja näiden sukkien toivon pelastavan tilanteen! Huopapohjan voi tarvittaessa vaihtaa, mutta uskoisin, että pohja kestää paremmin kuin tavissukkapohja.

Äiti sai myös toisen itsetehdyn paketin:

 

Malli: Rinsessa-kämmekkäät, Ulla 03/2006

Lanka: Gjestal Maija

Puikot: 3 mm

Äiti mainitsi joku kerta toiveen kämmekkäistä, joten aiemmin syksyllä tikuttelin vanhat tutut Rinsessat. Sain nämä kuitenkin vielä korjattavaksi, peukalo oli vähän turhan nafti. Se on onneksi nopeasti korjattavissa, tässä kun saan aikaiseksi!

Minäkin olen näköjään ollut kilttinä, kun jouluna muistettiin oivallisilla käsityöaiheisilla lahjoilla.

Sukkakirjasta on ensimmäinen malli jo aloitettu, yksi sukka on valmis! Ja taustalla näkyvästä kankaasta (Ottobre, Find an animal nimeltään) on leikattu vauvanvaatteita.

Hyvää alkanutta vuotta 2013!

Ja paketeista kuoriutui

Joulu on juhlittu, paketit avattu, jouluherkut syöty ja nautittu lomailusta. Loma jatkuu vielä pohjoisen kierroksen jälkeen kotioloissa.

Muutamia joululahjoja tein itse, tässäpä ensimmäiset niistä.

Äiti, mummi ja anoppi saivat samanhenkiset korut isoäidinneliöriipuksella. Korurasia on taiteltu tapetinpalasesta.

 

Äidin ja anopin korut on pujotettu koruvaijeriin kera puu- ja siemenhelmien. Lukko ei näissä kuvissa näy, mutta laitoin sellaisen salpalukon molempiin.

Helmiä on vain vähän matkaa isoäidinneliön molemmin puolin. Mielestäni näin tuli aika tyylikäs, ja toisekseen helmiä ei varastoissani olisi riittänyt kahteen koruun koko matkalle.

 

 

Mummille tein vähän erilaisen version napeista. Pujottelin nappeja ja mustia siemenhelmiä vuorotellen, ja keskelle sijoitin isoäidinneliön.

Isoäidinneliöt virkkasin ohuesta liukuvärjätystä kirjontalangasta 1 mm koukulla. Lanka on vanhaa perua käsityövarastostani. Kokoa neliöllä taisi olla n. 3 cm x 3 cm (en muistanut mitata...). Tärkkäsin neliöt erikeeperin ja veden sekoituksella. 

Koruvaijeria, lukkoja ja helmiä olen joskus ostanut Tiimarista ja napit löytyivät nappilaatikostani. En ole mikään koruekspertti, joten vaijerikoruissa käytin työvälineinä pihtejä, jotka meiltä löytyy työkalupakista!

Niin ja isoäidinneliöt valikoituivat koruihin ihan siitä syystä, että korujen saajista tulee isoäitejä ja isoisoäiti tässä keväällä!

Lahjat pakettiin

Joululahjat alkaa olla paketoituna, ja osa lähtikin jo postin kuljetettavaksi pohjoiseen. Paketeissa innostuin käyttämään mm. Kotoliving-lehden sivuja (sivuilla oikein lukee jotenkin, että leikkaa ja käytä askarteluissa!). Käytin myös Marimekon mainoslehteä, josta nappasin Helsinki-kuosia.

Osan lahjoista paketoin voimapaperiin, osaan käytin talteen ottamiani paperikasseja. Muutamaan laitoin nauhaksi satiininauhaa kässälaatikosta.

 

Pakettikorttien askartelussa olin niinkin luova, että leikkasin Kotoliving-lehden pakettikortit ja liimasin kartongille! Sanoisin, että kyseinen lehti on tullut käytettyä koko rahan edestä :)

Paketeista saattaa paljastua jotain itsetehtyä, mutta katsotaan sitä sitten joulun jälkeen!

Lopuksi maisemakuva keittiön ikkunasta. Ikkunan koristeena on tällaisia lumitähtösiä, ne ovat ohuita paperisia kaunokaisia, jotka kiinnitettiin suihkaisemalla vettä päälle. Maisema taustalla on onneksi muutenkin luminen!

Rauhaisaa joulun aikaa!

Joulun jälkeistä aikaa

Joulu tuli ja meni sitten ihan yhtäkkiä! Ja pohjoisen reissustakin on kotiuduttu. Pääsin hiihtämään kerran, ja nauttimaan lumisesta pakkasmaisemasta muutaman päivän ajan. Oli kyllä ankeaa laskeutua Helsinki-Vantaalle, kun maisemaa värittivät tulvivat vesialueet ja lumeton maa..

Kummilasten lisäksi muutama muukin sai itse tehtyjä lahjoja, mutta aika maltillisella linjalla on oltu tällä kertaa. Äitin paketin sisältö oli ihan äitin värimaailmaa.

Paketissa oli ensinnäkin Kotitiikeri-sukat:

Malli: Kotitiikeri ja Kulkukissa -sukat, Kotitiikeri-versiona (Neulekirja, Ilona Korhonen & Jenni Österman)

Lanka: Silkkivillan sukkalanka, vajaa 100 g (75 % villaa, 25 % polyamidia, 100 g/420 m), värin nimeä en muista mutta syksyyn se viittasi, tosin kutoessa mulla tuli mieleen myös hillasuo!

Puikot: Varren taiteosa 3,5 mm, muut 2,75 mm

Koko: 38 paikkeilla

Kudoin sukkia jo kesällä automatkoilla, ja nopsaan ne valmistuivatkin. Päättelyt jäivät syksymmälle ja napit ompelin vasta joulukuussa. Säästelin jotenkin tuota lankaa ja jätin varren resorin aika lyhyeksi, siinä olisi saanut olla pituutta pikkasen enempi niin varren käänne olisi asettunut nilkalle paremmin. Sitten sitä lankaa jäikin aika reilusti yli! Kivat sukat näistä kuitenkin tuli, ja äiti näytti tykkäävän. Ainakin väri oli niin passeli kuin olla voi. Lanka on ostettu muutama vuosi sitten Tampereen käsityömessuilta, missä olimme äitin kanssa. Tulin ostaneeksi langan, kun äiti ihasteli sitä ja tykkäsin kyllä itsekin.

Sukkien lisäksi paketissa oli kaulanlämmikettä vähän samoissa väreissä.

Malli: Omaa sovellusta tästä mallista: silmukoita sopivasti ja ainaoikeaa kaulan ympäryksen verran, virkattu reunus ja napinlävet, toiselle reunalle napit

Lanka: Jämiä yhteenliitettynä paksulangaksi (mm. Kotitiikeri-sukkien jämät, Novitan Isoveli, Florica ja Aino, sopivan värisiä merinovillalankojen jämiä)

Puikot: 12 mm

Napit Tallinnan Karnaluksista.

Minusta tässä oli hauska idea se, että reunat sijoitetaan vinoon. Ja napit tuovat kivan lisän. Paksusta langasta kutoi kaulurin joutuin, meniköhän tähän pari iltaa. Sitten innostuin mallista, ja tein samantyylisen poikaystäväni äidille joululahjaksi (kuva jäi ottamatta kun paketti jo lähti, mutta se oli kudottu yksistään mustasta langasta ja napit oli punaiset), ja ystävälleni valmistujaislahjaksi.

Ystävän kauluri

Langat: Cascade Pastatza (kanervanpunainen) ja Gjestal Bris (harmaa)

Puikot: 6 mm tai 7 mm, en muista

Napit Tallinnan Karnaluksista

Tämän kudoin helmineuleena niin tuli vähän erilainen ilme. 

Mutta ei tässä vielä kaikki, minä en ollut ainut, joka antoi itse tehtyjä lahjoja! Minä ja siskoni saimme lahjaksi äitin tekemät todella kauniit hopeiset rannekorut.

Minun korussa on hopearenkaita ja kolme himmeää helmeä vai oliko ne jotain hiottuja kiviä. Koru koostuu muuten samankokoisista pienistä hopearenkaista. Siskolla oli vähän erilainen koru, hieno sekin. Äiti oli syksyllä käynyt hopeakorukurssilla, ja nämä siis valmistuivat siellä.

Nyt vietän vielä lomapäiviä tämän viikon ja sulattelen jouluruokia. Aion myös viettää osan ajasta ompelukoneen äärellä, kun poikkesimme Ottobren myymälässä (joka on täpötäynnä ihania kankaita sekä aikuisille että lapsille, ja nappi- ja nauhavalikoima on monipuolinen) ja sieltä tarttui matkaan ihanaa pellavaa ja vähän muutakin. Pellava on jo leikattu, että ei muuta kuin ompelemaan.

Pyyhkeitä jouluksi

Joululahjat on tehty, ostettu ja osa toimitettu postin matkassa eteenpäin. Pari työpäivää on jäljellä kunnes vihdoin pääsee vähän lomailemaan. Aattona matkataan pohjoisen hangille, siellä kuulemma jonkunlaisia kinoksia löytyy!

Tässä vaiheessa uskallan paljastaa itsetehdyistä lahjoista kummilapsilleni tekemät lahjat, mutta pitäydyn silti varmuuden vuoksi yksityiskohtia esittelevissä kuvissa :)

Kyseessä on kylpypyyhkeet, joissa lapsen nimi koristenauhasta ommeltuna, ja samaa nauhaa on lyhyissä reunoissa. Näiden alkuperäinen idea juontuu -70 -luvulta, jolloin äitini ja tätini tekivät vastaavia perheenjäsenille. Minäkin sain aikanaan omani. 

Kankaat ovat Eurokankaasta, kätevää 70 cm leveää pyyhefroteeta, joten käänteet tarvii ommella vain lyhyisiin sivuihin. Autonauha löytyi Itäkeskuksen Tikatasta ja vaaleanpunaraitainen nauha Nappitalosta. Raidallinen nauha oli sen verran kapeaa, että kokeilin ommella sen siksakilla, ja minusta se passaa hyvin tähän.

Oikein rauhaisaa joulunaikaa kaikille, nautitaan pyhäpäivistä!

Jouluaskartelutalkoot

Pidimme ystäväni kanssa jouluaskartelutalkoot viime lauantaina. Mukana oli myös ystäväni 3-vuotias tytär. Ohjelmassa oli lähinnä joulukorttien tekoa. Oli kyllä mukavaa ja tehokasta askarrella porukalla, ja rupatella siinä samalla kuulumisia! Ja tietysti kahviteltiin välillä! 

Tässä kolmivuotiaan tyylinäytettä, kuinka kultaiset kynttilät liimataan tarkasti korttipohjalle:

Ja lopputulos on hieno. Kynttilät on tytön itse leikkelemät ja liekit äitinsä avustuksella tehdyt. Tämä kultapaperi löytyi askartelutarvikkeistani ja on ikivanhaa, tulipahan käyttöön vihdoinkin!

 

Innostuneimpia askartelijoita olimme ehkä kuitenkin minä ja ystäväni, pienellä askartelijalla ei tällä kertaa innostusta riittänyt kovin moneen korttiin. Leikit ja pelit houkuttelivat enempi! 


Komean korttikasan saimme aikaiseksi illan aikana:

 

Korttien lisäksi minä askartelin tähtikoristeita vanhan kirjan sivuista.

Näin näitä tähtiä viime joulun alla eri blogeissa ja pistin ohjelinkin talteen. Kirjansivuista tehtynä tämä on mielestäni sopivan pelkistetty koriste. Tein kahdenkokoisia tähtiä, jotka liimasin peräkkäin niininauhaan, ja narun päähän laitoin puuhelmen. Mietin kyllä ensin, mihin ihmeeseen tällaisen tähtinauhan ripustan, mutta olkkarin ikkunalla verhon vieressä oli aika passeli paikka. Laitoin tähtinauhan siis verhonipsusta roikkumaan.


Tässä vielä säähän liittyen tähtikuvat. Kuvasin tähtikoristetta kahtena päivänä tuossa viikolla, ja kuvien oton jälkeen huomasin, että taustassahan on eroa! Lunta (räntää...) sateli yhtenä yönä sen verran, että maa oli hetken valkoisena. Valkoinen maa pysyi ehkä päivän.

 

Sekalaista settiä

Isä sai minulta jouluna lahjakortin, jossa lupasin toteuttaa ompeluksen tai kudelman, ja isä toivoi uudet säärystimet hiihtovarusteisiinsa. Pistin säärystimet sitten heti puikoille, kun joululomalta kotiuduin.

Malli: aikalailla hatusta vedetty silmukkamäärä (mittoja otettu vanhoista säärystimistä), ensin jokunen kerros 1 o 1 n joustinta ja sitten 3 o 2 n joustinta raidoittaen sopivasti
Lanka: 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm
Kirppisnapit koristuksena ja myös merkkinä siitä, että säärystimet tulevat oikeinpäin, joko napit ylös tai alas.

Säärystimet on toimitettu pohjoiseen, ja testattukin hetimiten tositoimissa hiihtoladulla. Kuulemma toimii hyvin, vaikka ehkä pituutta voisi lisätä. No, jatko-osuudet voidaan toteuttaa seuraavalla pohjoisen reissulla, lankaa kuitenkin jäi!

Huomasin hauskan Mahdottomasti Materiaalia -haasteen 37 tuntia vuorokaudessa -blogissa. Päätin osallistua ainakin tähän ensimmäiseen nappihaasteeseen, ja varmasti ajan ja innostuksen puitteissa muihinkin. Materiaalia mun huushollista löytyy moneen lähtöön, eikä ne vissiin ole tarkoitettu säilöttäväksi ikuisiksi ajoiksi! Ja saahan noista muiden tekemistä jutuista taas mainioita ideoita.

Säärystimissä on napit, eli sopivat haasteeseen. Lisäksi virkkailin vähän kukkasia.




Isompi on tehty Virkkaajan vinkit -kirjan ohjeella Novitan Floricasta ja toisesta harmaasta langasta (nimetön nyttyrä lankalaatikossa) kaksinkertaisena. Koukku oli 3,5 mm. Tämä kukkanen päätyy ehkä rintakoruksi, pitäisi vielä ommella hakaneula taustalle.




Pienempi on pelkkää Floricaa, virkkasin tällä ohjeistuksella, koukku taisi olla 2 mm. Kukkasen lähetin ystävälleni kutomani Rinsessa-pipon mukana, että hän voi laittaa sen pipon koristukseksi jos haluaa. En nyt saanut piposta julkaistavaa kuvaa ennen kuin pistin sen postiin, mutta Rinsessa-pipohan on tuttu Ullaneuleen ohje.

Aikaa nappihaasteessa on sunnuntaihin saakka, katsotaan ehdinkö värkätä vielä jotain muuta nappiaiheista. Idea kyllä on!

Joulupaketeista paljastunutta, osa 2

Näin on pistetty viime vuosi pakettiin ja käännetty uusi vuosi kalenterista. Hyvää alkanutta vuotta siis!

Palataan kuitenkin hetkeksi vielä joulutunnelmiin ja siskon joululahjaan. Värimaailma jatkuu samana kuin edellisessä postauksessa esitellyissä äitin villiksissä.




Ja näistä rullista paljastuu....




... sukat, melkein polvipituutta.

Malli: perussukka kärjestä aloittaen, raidoitus neljällä kerroksella, tiimalasikantapää, varren levennykset hatusta heittäen
Lanka: Novita Tico tico puna-keltainen ja Bärengarne Tom Klassik (löytö Menitan alekorista), yhteensä n. 100 g
Puikot: 2,5 mm
Varren päättelyssä käytin Elizabeth Zimmermann's sewn bind off -tekniikkaa, mikä oli tähän sukanvarteen ihan oivallinen ja joustava päättely. Tosin hieman työläs normaaliin päättelyyn verrattuna.
Muuta: Tein ensimmäiseen sukkaan heti alussa virheitä, jotka piti muistaa toistaa oikeassa järjestyksessä toiseenkin sukkaan! Eli silmukoita tuli lisättyä kärjessä kaksi liikaa ja kerrosten vaihtumiskohta tuli sivulle, ei keskelle taakse. Nämä molemmat erheet huomasin vasta kantapäätä aloittaessa, joten purkamista en harkinnut!

Aloitin sukat varmaan jo elokuussa, ja ne kulkivat mukana työmatkaneuleena koko syksyn. Mietin, annanko sukat siskolle jo synttärinä marraskuussa vai vasta jouluna, ja kun keksin tämän liivin synttärilahjaksi, niin nämä päätyivät joulupakettiin.

Sukan vartta koristaa pieni virkattu kukkanen ja nappi:




Nämä sukat tein siis ennen äitin villiksiä, ja kun lankaa jäi sukkien jälkeen vielä n. 50 g per kerä, niin sain hyvät pohjalangat villahousuihin.

Annoin sukkien raidoittua omaan tahtiinsa eikä niistä tullut symmetriset, mutta näin ne on kyllä hauskemmat! En tykännyt Tico tico -langan kaikista väreistä, ja katkaisinkin jossain vaiheessa pitkän pätkän persikan sävyä pois. Tiesin, että siskoni ei välitä kaikista näistä väreistä, mutta kuulemma hyviä värejä oli kuitenkin ihan riittävästi!




Sukkien lisäksi sisko sai lahjakortin tilaustyöhön, eli lupasin tehdä jonkun vaatteen ommellen tai kutoen. En tosin ole vielä saanut tilausta! Isä sai samanmoisen lahjakortin, kun en millään keksinyt, mitä hänelle tekisin joululahjaksi. Tilaus tulikin samantien, isä tarvitsee uudet säärystimet. Hän kun hiihtäessään tykkää pitää säärystimiä ja edelliset mun tekemät on jo kertaalleen korjattu, ja on ne vähän venyneet ja huopuneet käytössä.

Aikalailla raidallisvoittoisia on olleet mun viime aikaiset kudelmat! Mutta on ne kivoja kutoa ja raitaneuleet on pirteännäköisiä, ja saahan raitoihin kivasti pieniäkin lankakeriä tuhottua.