Tuubi sai kaverin

Nyt sain vihdoin kuvattua aikaa sitten tekemäni pipon ja tuubin yhdessä. Tuubihan vilahti pelkkänä neulepintana ennen joulua. Sittemmin se sai kaverikseen pipon. Pipo vain ei sopinut kovin hyvin entiseen hiustyyliin, jokapäiväiseen hätäponnariin, niin settiä tuli harvemmin käytettyä. Nyt kun pätkäisin hiukset, sopii se kuin pipo päähän! Ja kelit tietysti lämpeni just...

Lanka on ihanan pehmeää Handun alpakka-silkkiä, yksi vyyhti oranssia ja yksi vyyhti vaaleanpunakirjavaa. Tuubi on kudottu aina-oikealla 2 kerrosta oranssia ja 2 kerrosta vaaleanpunakirjavaa. Silmukoita noin 50 ja puikot 4,5 mm, pituutta sen verran että kiepsahtaa tuplasti kaulan ympärille eikä jää löysää. Tuubin sisäkierteeltä pilkottaa oranssi pätkä, kun aloitin vähän erilaisella visiolla, se visio muuttui matkan varrella enkä jaksanut purkaa aloitusta!

Pipo yrittää esittää kauden trendipipoa, mutta saisi olla pikkusen pitempi ja löysempi. En muista puikkokokoa, saattoi olla 3,5 mm. Tuubista halusin raidallisen, mutta piposta tuli raidallinen siksi, kun vaaleanpunakirjavan värit asettuivat yksinään kudottuna kummallisesti, ja toisaalta lanka ei olisi riittänyt. Eipä tuo oranssikaan lanka pitkälle riittänyt kaveriksi, kun piti sitten päällisosa tehdä yksinään kirjavalla langalla. Ihan käyttöpipo kuitenkin.

Ihmettelin hetken tätä väritystä, mutta eilen auringonpaisteessa tuli oikein keväinen olo näissä vermeissä!

Kaulanlämmikettä ja jämäsukkaa

Puikoilla on pyörinyt aina helppoa ainaoikeaa neulepötköä parin kaulanlämmittimen verran.

Tämä on tuubihuivi itselle, valitettavasti sovituskuvaa ei ole nyt saatavilla. Tähän on kudottu 2 kerrosta vaaleanpunasävyisellä ja 2 kerrosta oranssilla langalla. Lanka ihanan pehmoista alpakka-silkkiä Handusta. Puikot oli 4,5 mm, silmukoita muistaakseni 50. Tuubilla on sen verran pituutta että voi laittaa yhden kiepsautuksen kaulan ympäri (mitenhän ne kiepsautukset lasketaan, joka tapauksessa huivia on kaksi kerrosta kaulan ympärillä).

Toisen tuubin tein joululahjaksi kummitytölle.  

Lanka: Menitan Soft dream (70 % kid mohair, 30 % silkki), 2 kerää eli 50 g

Puikot: 4,5 mm

Pituutta saman verran kuin omassakin. Silmukoita taisi olla 64.

Koska huivi muistutti kovasti pilvenhattaraa, tein kaveriksi pilvenhattaraheijastimen. Idea löytyi täältä. Leikkasin hattaran heijastinnauhasta, joten siitä ei tullut kovin korkea. Pientä pilveä oli pikkuisen haastavaa ommella, ja pari korjaustikkausta näkyykin alareunassa.

Minä olen mukana ja ihan koukussa, kuten niin moni muukin, mainiossa jämälankavillasukkajoulukalenterissa. Tässä vaiheessa ollaan:

 

Huivia ja myssyä

Otin nyt vähän vanhemman langan puikoille, ennen kuin uudemmat hankinnat ryysivät edelle. Joku järjestys se olla pitää! Viime syksyn Käsityötarvikemarkkinoilta hankkimani Handun merinolanka on ollut suunnitteilla kutoa huiviksi tai vastaavaksi kaulanlämmittimeksi, ja nyt oli sopiva sauma sille. 

Handun lankoja hypistellessäni olin varmaan ensin tarttumassa johonkin omempaan väriin, pinkki-punainen -akselilla. Mutta päätin kerrankin valita jotain muuta väritystä. Myöhemmin sitten tajusin, että ei tämä minulle itselleni oikein sovi, jotenkin omaan värimaailmaan tai muihin asusteisiin. Äitin väreihin tämä saattaisi hyvinkin istua, joten tarjoan kaulanlämmikettä hänelle. Ja lankana tätä jo kerran esittelin, niin ei ainakaan tyrmäystä tullut!

Vähän huonosti valittu paidan väri, kun huivi ei meinaa erottua!

Mallia pyörittelin mielessäni ja olin jo kallistumassa johonkin pitsireunaiseen huiviin. Mutta päädyinkin tällaiseen tuubiin, jossa on pientä reikäriviä ihan vain kutomisen mielenkiinnon ylläpitämiseksi. 

Malli: Pitsinen tuubihuivi 
Lanka: Handun merinolanka, 100 g 
Puikot: 4,5 mm

Valmistuessaan tämä tuubi veti itsensä niin kasaan, että hyvä kun sain kiepsautettua tuubin kaulalle kaksinkerroin. Jännitin vähän, mitä pingoitus saa aikaiseksi. Tuubi venähtikin kivasti, mutta toivottavasti ei liikaa. Hieman se reunoista liestää, mutta ehkä käytössä ei haittaa. 

Vielä taitaa olla liian kovat pakkaset tälle huiville, vaikka kevätaurinko kuinka porotteleekin!

Pikkuneulomus vielä loppuun:

Malli: Sweet baby cap
Puikot: 2,75 mm
Lanka: Malabrigo Sock

Siskoni sai tyttären tässä hiljattain, ja tämä täti suihkaisi pikaneulomuksen pikkuiselle. Yritin tehdä tästä pienen, kun tiesin, että vauva on pieni (syntyi melkein 3 viikkoa etuajassa), mutta vaikeahan sitä kokoa on arvioida näkemättä vauvaa livenä! Ilmeisesti oli hieman ollut väljyyttä, mutta onneksi lapset kasvaa.

Holden shawlette

Sukkien lisäksi automatkaneuleena pyöri huivintekele. Tosin tätä tuli kudottua kotisohvallakin, kun ei ne kesäloman automatkat niin pitkiä ja loputtomia olleet!

Yksinkertainen huivi sievällä pitsireunuksella, sopivan helppo kudottava  matkalle.

 

Malli: Holden shawlette

Lanka: Lontoon I knit -lankakaupan Leisure Sock BFL-villalanka (100g/400m), menekki vajaa 100 g

Puikot: 4,5 mm

Koko: huivin yläreunan leveys 115 cm ja korkeus keskellä 50 cm

Viime kesän lomareissulla Lontoossa poikkesin I knit -kaupassa, josta ostin tämän langan lisäksi aiemman Haruni-huivini langat. Aikani mietin sopivaa huivimallia tälle langalle, ja löysin tämän kivan ja yksinkertaisen ohjeen. Ohje ja vyyhti odottelivat sopivaa hetkeä, kunnes se nyt kesällä koitti. Mulla ei ole kesäneuleille tilausta tai ideaa, joten mennään näillä kylmemmän sään neuleilla sitten!

Huivin sileä osuus kutoutui nopeasti. Toisaalta, olisihan pitsin voinut ihan hyvin aloittaa jo aiemmin, jos olisi vähän säätänyt. Pitsikuvion aloitus tökki hieman, kun katsoin samalla elokuvaa ja yritin keskittyä ohjeen lukemiseen... Piti oikein jättää huivin kutominen ja keskittyä leffaan, ja yrittää aamulla uudelleen. Silloin se pitsikuvion ohje avautui! Pelkkä ruutukaavio ei riittänyt mun ymmärrykselle, vaan piti tavata kirjoitettua ohjetta, ennen kuin tajusin mallikertojen toistot. Höh, näin yksinkertainen pitsikin voi aiheuttaa päänvaivaa! Mutta ensimmäisen pitsikerroksen jälkeen kutominen olikin helppoa.

Huivi pääteltiin picot bind offilla, jolloin reunaan muodostui kiva nirkkoreunus.

Huivi jää odottamaan syksyä, ja mietin sitten, otanko käyttöön itse vai annanko lahjaksi.

Huivihommia

Ostin kesällä Lontoon reissulla huivilankaa, ajatuksena oli kutoa huivi juhlamekon kaveriksi kesän juhliin. Langan värikin on täsmätty mekkokankaaseen, kun kangastilkku kulki mukana! Aloitin huivin kutomisen kyllä silloin kesällä, Muir-huivin ohjeella. Malli oli sen verran vaativa, että huivintekele eteni hitaasti ja totesin jo silloin, että ei millään ehdi juhliin valmiiksi. Huivintekele jäi siis hautumaan ja eipä siellä kesän juhlissa huivia tarvittukaan, kun oli hellettä.

Tuossa joskus syksyllä kaivoin tekeleen taas esille, purkasin sen ja vaihdoin mallia. Harunihan siitä sitten kehkeytyi.

 

Malli: Haruni  

Lanka: Manos del Uruguay Lace, pikkuisen yli 50 g

Puikot: 3,5 mm 

Koko: n. 120 cm x 55 cm

 

Olin hankkinut lankaa kaksi vyyhtiä eli 100 g. Huivin edetessä mietin kuumeisesti, kuinka paljon suuremmaksi voisin huivia kutoa. Ohjeessa ensimmäisen mallikerran lehtikuviota tuli 12 toistoa, minä lisäsin kaksi, eli lehtikuvioita tuli 14. Ohjeessa varoiteltiin reunakuvion vievän lankaa hurjasti, joten en uskaltanut tuon enempää huivia suurentaa. No, korkkasin uuden kerän vasta kolmanneksi viimeisellä kerroksella, joten muutaman toiston olisi voinut hyvinkin tehdä lisää. Vähän harmittaa, kun tuo ei ole nyt suurensuuri. Mutta reunusta purkamaan tuskin lähden, kun eihän noita kaikkia langankiertoja ja silmukoita saa enää takaisin puikoille!

Huivin malli on kaunis, olen näitä ihastellut muiden tekeminä. Ja uutena oppina tuli virkattu päättely ja huivin pingottaminen tuollaiseksi pyöreäreunaiseksi. Piti muuten ostaa lisää nuppineuloja että sain kunnolla pingotettua!

Langasta tykkäsin kans, ihana ylellisyyslanka, jossa on kasmiria, silkkiä ja alpakkaa. Ja sitä olisi vajaa kerä jäljellä, millaiseenhan huiviin se riittäisi?

Perjantain lumimyräkkä on laantunut, mutta pakkasta on edelleen parinkymmenen tienoilla. Sunnuntaiaamu valkeni aurinkoisen kirkkaana.

Ihana talvi!

Syysväreissä

Innostuin niin kovasti Titityystä ostamastani syksyisen värisestä lankavyyhdistä, että se oli pakko samantien keriä vyyhdiltä ja pistää puikoille! Päätin heti, että en raski kutoa tästä langasta sukkia, vaikka sukkalankaa varsinaisesti onkin. Lanka tuntui niin ihanan pehmoiselta, että päätin tehdä huivin. Mietin kyllä siinä kutoessani, että minkä ihmeen takia ostin tämän värisen langan, eihän mulla ole edes siihen sointuvaa pipoa, ja sopiiko se edes minkään takin kanssa! Kunnes huomasin, että onhan mulla punainen syystakki, ja voihan tätä huivia pitää ennen pipokauttakin..




Malli: Multnomah
Lanka: Punta Yarns Merisock, vajaa 100 g
Puikot: 4,5 mm

Malliksi valitsin monen kutoman Multnomahin. Se oli tarpeeksi yksinkertainen ja kuitenkin siinä on pieni ripaus sitä jotain, eli reunapitsi. Langan väritys on sen verran vaihteleva, että mitään perinteistä pitsihuivia en halunnut tästä toteuttaa.




Tässä on kyllä niin syksyiset ruskan sävyt, ja yllättäen alkaa luontokin vaihtaa väriä näihin sävyihin! Mutta vielä on vähän kesää jäljellä parvekkeella. En millään viitsi heittää krasseja pois, kun ne kukkii vielä ja nuppujakin on. Huivihan sointuu näihin krassinkukkiin loistavasti!




Viljelyspalsta tuotti muuten hyvin satoa. Perunaa, naurista ja porkkanaa on vielä maassa ja niiden lisäksi salaattia, kurkkua ja raparperia on tullut. Sadonkorjuutyöt on seuraavaksi tiedossa.

Yhtä ja toista

Pääsiäisen pohjoisen reissulla matkakäsityönä oli tuunausjuttu siskolle. Se jäi silloin kaiken kiireen (=hiihto ja laskettelu) vuoksi kuvaamatta, joten kun nyt vappuviikolla olin taas pohjoisessa, oli ohjelmassa kuvaussessio. Tein aikaisemmin siskolleni säärystimet vanhasta villapaidasta, ja koskapa paidasta jäi vielä miehusta käyttämättä, tein samaan settiin huivin.



Ompelin neljä kaistaletta pitkäksi huiviksi ja reunustin sen kutomalla 7-veljeksellä ainaoikeaa muutaman kerroksen. Toiseen päähän tein napinreikiä ja toiseen ompelin sekalaisia kirppisnappeja ja virkkaamani kukkasen. Huivin voi siis kiinnittää napeilla tai jättää kiinnittämättä, ihan fiiliksen mukaan. Setti piristää kivasti muuten tummaa vaatetusta!




Toinen pääsiäisreissulla kuvaamatta jäänyt juttu oli tämä.




Talvella värjäämäni kahvilanka päätyi Mario-myssyksi, jonka annoin äitille. Äiti ei halunnut poseerata myssy päässä, joten kuvasin sen vain näin äkkiseltään äitin takin rinnalla. Aika kivasti sopivat yhteen takki ja myssy! Lanka on siis kahvilla värjättyä Isoveli-lankaa, puikot oli muistaakseni 4,5 mm ja lankaa meni vajaa 100 g, kun sitä vielä pienet nyttyrät jäi.

Vappuviikon vietin siis pohjoisessa mökillä, ja taas sai huomata, kuinka Suomi on pitkä maa! Hiihto- ja lautailukelit oli vielä todella hyvät, yöpakkasia piisasi, mutta päivällä oli sopivasti plus-asteita. Aurinkokin paistoi melkein joka päivä!

Meillä muuten kävi erikoinen vieras mökin pihassa:



Kettu oli loukannut jalkansa ja linkutti pihan läpi, ja ehdin hyvin napata siitä kuvia. Toivottavasti sen jalka kuntoutuu..

Kotona sitten odottikin krassintaimet virkeinä, viikon kastelutauosta huolimatta! Eli kesää kohti mennään vauhdilla, puikoillakin on parhaillaan sekä puuvillaa että bambua!

Josko ensi talveksi?

Alkutalvesta poikkesin Hakaniemen hallin Vihreässä vyyhdissä, josta löysin pehmoista ja kauniin väristä merinovillaa. Väri sattui täsmäämään untuvatakkiin, joka mulla silloin ostosreissulla oli päällä! Se ratkaisi asian, ja ostin kaksi vyyhtiä, joista päätin kutoa pipon ja huivin. Huivintekelettähän vilauttelinkin jo aiemmin.


Pipo valmistuikin joskus tammikuussa, mutta ei ole päässyt vielä käyttöön, koska se odotteli seurakseen huivia. Ja toisaalta talven kovilla pakkasilla se olisi ollut liian ohut. Huivin kanssa menikin sitten vähän pitempään... Vaikka huivi ei olekaan pelkkää sileää neuletta, tuntui kutominen iäisyydeltä ja huivi pitkältä kuin nälkävuosi (tai jotain!). Sovitin jossain vaiheessa aina yhden mallikerran jälkeen, josko huivi olisi jo sopiva!



Pipon malli: eri ohjeista sovellettu omaan päähän sopivaksi
Lanka: Abuelita Baby merino lace, n. 50 g
Puikot: 3 mm
Nappi kirppislöytö

Lanka käyttäytyi aika jännästi: alun resorin kudoin tasoneuleena, ja raidoitus on hieman epätasaista, sileän osuuden pyöröneule on taas hyvinkin tasaista raitaa, kunnes päästään kavennuksiin ja väri meni laajemmiksi alueiksi.


Huivin mallia mietin kovasti. En halunnut kutoa pelkkää tasaista oikeaa tai joustinta, vaan halusin jonkun kuvion, ettei kutominen alkaisi kyllästyttää. Muistin nähneeni jossain Novita-lehdessä jonkin aaltokuvioisen huivin, ja löysinkin sitten lehtiä selattuani 7-veljes-langalle suunnitellun huivin. Arvelin, että yksinkertainen aaltokuvio yhdistettynä tähän hieman raidoittuvaan lankaan voisi olla passeli. Ja mun silmää tämä kuvio ainakin miellyttää!



Huivin ohje: Novita talvi 2008 / malli 73, huivi on kooltaan 25 cm x 185 cm
Lanka: Abuelita Baby merino lace, n. 150 g
Puikot: 4 mm

Saapa nähdä, pääseekö tätä settiä enää monta kertaa käyttämään tälle talvelle, mutta tuleehan se ensi talvikin joskus! Ennen ensi talvea mun pitäisi varmaan tehdä inventaario huivi- ja pipolaatikoissa, voisi olla karsimisen paikka.

Pitsiä puikoilla

Ei ole valmiita töitä tällä kertaa, vaiheessa ollaan monessakin suhteessa. Kappas, kun pari keskeneräistä neuletyötä majailee sohvan nurkilla ja yksi on kässäpussissa käsilaukussa! No, löytyy vaihtoehtoja, jos joku työ tökkii :) Tosin tällä hetkellä ei töki niistä mikään, vaan tekisin mieluiten kaikkia yhtäaikaa. Ja kuinkas ollakaan, kaikkiin näihin neuleisiin on tulossa pitsitä.

Henley perfected on edistynyt kivasti, kohta tullaan kainaloihin. Teen etu- ja takakappaleet yhtäaikaa, niin ei tule sivusaumoja ommeltavaksi. Ihmeen nopsaan se kutoutuu, vaikka puikot on kolmoset. Pitsikuvio on siis juuri aloitettu, ja tiukasti pitää ohjetta seurata!


Henleyssä on vieä tikuttelua, mutta silti piti puikoille ottaa heräteostos Vihreästä vyyhdistä:


Lanka on ihanan pehmeää Abuelita Baby merino lace -lankaa. Samaisesta langasta tein pipon jo tuossa taannoin, ja viimeistelin sen viikolla, mutta kuvaan setin sitten kokonaisuudessaan, kunhan huivikin valmistuu. Pipo ei ole vielä päässyt käyttöön, kun se on aika ohut näille keleille.

Viime aikojen suuri puheenaihe on ollut poikkeuksellinen lumimäärä. Lumenpaljous ei tietenkään minua, entistä lappilaista, haittaa yhtään! Juuri tulin hiihtämästä, ja tänään olikin oikein mukava hiihtokeli. Tietysti en ollut ainoa latujen kiertäjä, ja se näkyi esimerkiksi latukahvilassa: jonoa oli ulos asti, joten jätin väliin kahvit tällä kertaa!

Talvisista tunnelmista huolimatta pieniä kevään merkkejä on näkyvissä (onneksi vain sisätiloissa!):

Tavista vai luksusta?

Olen lueskellut mielenkiinnolla muiden neulebloggaajien mielipiteitä langoista ja lankalaaduista, ja mielipiteitä on (tietysti) monenlaisia. Olen alkanut itsekin pohtia, onko langalla ja sen koostumuksella merkitystä, vai ratkaiseeko vain hinta. Sitä olen myös miettinyt, mikä määrittää tietyn langan luksukseksi, onko se hinta vai langan koostumus tai sen värjäys. Käsinvärjättyhän maksaa aina enemmän. Niin ja siis mikä on se taviksen ja luksuksen raja? Välillä ihmetyttää, voiko joku lanka oikeasti maksaa niin paljon kuin maksaa, ja raskiiko sitä hankkia, ja jos hankkii, raskiiko siitä tehdä mitään, jos vaikka tekele epäonnistuu. Välillä sitä taas sortuu ostamaan hintavia sukkalankoja, ja nehän on "vain" sukat, voisi joku ajatella. No, tätä lankafilosofiaa voisi jatkaa äärettömiin...

Nyt minulla on kuitenkin tuoretta käyttökokemusta parin lankalaadun erosta. Tein syksyllä myssyn ja kaulurin ihanaisesta (ja hintavasta) merinovilla-alpakka-silkkisekoitteesta. Kauluri ei kuitenkaan sovi toisen takkini kanssa käytettäväksi, kun kaula-aukkoon jää paljasta pintaa, joten tein pitkään haaveilemani Lacy Baktuksen pipon kaveriksi. Valitsin langan oikeastaan vain värin (ja ehkä edullisen hinnankin) perusteella, ja lanka on koostumukseltaan villa-polyamidia. Tänään huivin ensikäytöllä sain kokea sen ongelman: se kutittaa vähän ja on aika jäykkis eikä silleen lörpsähdä mukavasti kaulalle. Myssy sitä vastoin ei kutita yhtään (eikä kaulurikaan, silloin kun toisen takin kanssa olen sitä pitänyt), ja se asettuu päähän mukavasti ja lämmittääkin vaikka siinä on pitsikuvio. Villa-polyamidi ei mun mielestä sovi huivilangaksi, mutta voisin kuvitella käyttäväni lankaa vaikkapa sukkiin ja lapasiin. En voi sanoa pitäytyväni tästä eteenpäin vain luksuslangoissa, koska uskon, että tavislangoillekin on paikkansa, pitää vain oppia näköjään kutomalla, mihin mikäkin lanka passaa. Mutta sen verran kuitenkin olen katsonut ja katson edelleen, mitä lanka pitää sisällään. Täyttä akryylia en osta, enkä sellaista lankaa, missä tekoaineita on enemmän kuin villaa/puuvillaa tms. luonnonmateriaalia.

Mutta tässä siis Baktus.


Ohje on tämä. Voin kyllä ajatella tekeväni huivin uudelleen jostain toisesta langasta. Malli oli aivotonta aina-oikeinneuletta, piti vain muistaa lisäykset ja kavennukset ja pitsikuvio!
Lanka: Gjestal Maija, 100 g
Puikot: 3,5 mm

Ja vielä loppukevennys vuoden 1959 Kotiliedestä:


Olenko ainut, jolla ei vielä ole tällaista neulojan esiliinaa :)