Ystäväni häät olivat pari viikkoa sitten, ja sain viime hetken idean tehdä uuden yläosan mekon kaveriksi. Olishan noita vanhojakin vaatteita löytynyt, mutku piti saada kivemman värinen...! Kuvia sain hiljattain toiselta ystävältäni, ja bongasin otoksista tänne ne, missä boleroa vilahtaa edes vähän. Leikkelin sitten muut raakasti pois kuvista!
Ohje: Moda 2/2009, nro 45 Naisen pikkubolero
Lanka: Katia Brisa, vajaa 200 g
Puikot: 3 mm
Kiinnityksessä iso hakaneula, kun kietaisunaruja en ehtinyt kutoa!
Ohjeen lanka oli paljon paksumpi, joten jouduin taas säätämään silmukkamäärän kanssa. Neule kudottiin ylhäältä alas, en ollutkaan aiemmin kutonut tällä tekniikalla. Se vähän kostautui, kun en osannut ajatella kauluksen muotoiluja vaan tein samalla tavalla kuin ohjeessa. Olisi voinut alkaa leventämään jo vähän aikaisemmin, kun hieman antava kaula-aukkohan tuosta kehkeytyi!
Alkuperäinen tarkoitus oli tehdä pikkusen pidemmät hihat, mutta aika tosiaan oli kortilla, ja säätiedotukset lupailivat hääpäivälle hyvää säätä, niin jätin suosiolla hihat lyhyiksi. Voisin joku kerta jatkaa niitä, sillä lankaa jäi. Ja ne kiinnitysnarut on tarkoitus kyllä kutoa myöhemmin.
Kiva jakku tuosta tuli kyllä, ja väri piristi mustaa mekkoani. Vähän alkoi ilta viiletä, kuten kuvasta näkyy!
Juhannus on nyt juhlittu ja tanssittu ihan koti-Helsingissä, ja hauskaa oli! Nyt pitäisi jaksaa pari viikkoa puurtaa, kunnes pääsee kesälomalle. Käsityörintamalla on seuraavaksi luvassa ompeluksia, mutta värimaailma jatkuu samana.
Vanha keittiönkelloni lopetti toimintansa kokonaan, eikä patterin vaihtokaan auttanut. Aika jännä, kun silti tuli aina vaistomaisesti vilkuiltua kelloa, vaikka sitä ei siellä toviin ollutkaan! Keittiö vaati kellon, ja ei muuta kuin tuunaustupa pystyyn :)
Sain viime syksynä kaksi alumiinista piirakkavuokaa mummilta tuliaisena, ne olivat jo aikansa mummin keittiössä palvelleet. Idea kellosta lähti jo silloin, ja törmäsin vastaaviin alumiinivuokakierrätysideoihin eri yhteyksissä. Kelloidea jalostui myöhemmin, kun sain äitiltä nipun vanhoja pitsiliinoja. Siellä joukossa oli tämä mummin virkkaama neliön mallinen pikkuliina, ja se passasi just sopivasti piirakkavuokan keskelle.
Decoupace-lakka tuli taas tarpeeseen, sillä sain pitsiliinan kiinnitettyä vuokaan. Kellokoneiston kanssa taistelin tovin jos toisenkin, kun paketin mukana ei ollut mitään ohjeita, enkä muistanut askarteluliikkeen myyjältä kysellä neuvoja. No, sain sen asennettua ihan oikein. Viisareita piti lyhentää, mutta se onnistui saksilla.
Nyt mulla on keittiössä keittöaiheinen kello, ja se jopa toimii, ihan moitteettomasti! Itse askarteluprojektiin ei mennyt kovinkaan kauan aikaa, mutta idean jalostuminen, askarteluun ryhtyminen ja viimein kellokoneiston asentaminen veivät kummasti aikaa.
Edellisen postauksen juhlabolero kiilasi ohi kaikkien keskeneräisten neuleiden, kun uusi yläosa piti yhtäkkiä saada ystävän häihin. Ehdin kuin ehdinkin saada sen valmiiksi juhlapäivän aamuna! Edellisenä iltana sain neuleen pingottumaan ja juhla-aamuun jäi lankojen päättely ja kiinnityssysteemin miettiminen. Piti kehitellä väliaikaisratkaisu, sillä ohjeenmukaisia kiinnitysnaruja en olisi ehtinyt kutoa. No, kaikki hyvin loppujen lopuksi, ja juhlat muutenkin olivat oikein onnistuneet. Lisää bolerosta sitten kun saan kuvia siitä.
Kun häät saatiin juhlittua, palasin taas keskeneräisten neuleiden pariin. Äiti oli jo jonkun aikaa haikaillut kesäistä lyhythihaista jakkua, ja tässä keväällä tuli sopiva sauma sellaisen kutomiseen. Langatkin löytyivät omista varastoista, tarttuneet mukaan joku kerta Novitan Lauttasaaren myymälästä ja käyttötarkoitusta vain on mietitty jo tovinen.
Malli: Moda 3/2008, 31 Lyhythihainen pusero, muokkasin sen jakuksi ja v-pääntien vaihdoin pyöreään
Lanka: Novita Tennessee n. 450 g
Puikot: 3,5 mm, nappilistat ja kaulus 3 mm
Napit: Sypressin muuttomyynnistä keväällä ostettu
Tein pieniä sovelluksia neuleessa noiden yllä mainittujen lisäksi. Aloitin jakun tuosta pintaneuleosiosta rinnan alta, eli loin virkkausaloituksella silmukat. Kudoin ensin yläosan, jonka jälkeen poimin silmukat alareunasta ja kudoin helman. Ja tietysti tein etu- ja takakappaleet yhtäaikaa! Hihat kudoin suoraan kiinni miehustaan poimimalla silmukat pyöriöstä ja kutomalla lyhennettyjä kerroksia. Nappilistat tein jälkikäteen ainaoikealla, ja kaulukseen kudottiin vain kerros nurjaa. Niin ja olkapäät on kiinnitetty kolmen puikon päättelyllä, joten yhtään ommeltavaa saumaa ei neuleessa ollut!
Tulipahan kokeiltua useita kikkakakkosia samaan neuleeseen, ja tuota hihan kutomista suoraan miehustaan aion kyllä jatkossakin käyttää. Tosi kätevää ja aika siistiä jälkeäkin tuli, pakko todeta!
Saapa nähdä, miten jakku istuu äitin päälle, kun mulle se oli vähän epäsopiva selkäpuolelta. Mutta me ollaankin vähän erimallisia!
Kuvaus tapahtui taas kerran parvekkeella itselaukaisimella. Taustalta voi sitten bongata mun krassit, jotka on kasvaneet hyvää vauhtia, ja muutama nuppukin siellä on! Taitaa kukkia ennemmin kuin osasin odottaakaan. Viljelypalsta voi myös hyvin, muutamat istutukset jo itää! En oikeasti ole ollut mikään kova viherpeukalo, mutta oon kyllä aika innoissani palstasta. Tässä vielä pieni otos tiluksilta perunanistutuksen jälkeen:
Eikös se kesäkuusta ala, kesä nimittäin? Toukokuu oli ja meni, huomaamatta, eikä mitään käsitöitä näköjään valmistunut! Vaikka tuntuu, että puikot on kilisseet ahkerastikin. No, keskeneräisiä töitä on kyllä useampikin, tässä niistä yksi esimerkki:
Poikkesin kaksikin kertaa Tallinnassa toukokuun aikana, ja toisella reissulla mukaan tarttui Katia Brisa -lankaa. Olin ihastellut näitä huiveja ja painanut langan nimen mieleeni, ja kun siihen sitten törmäsin, oli sitä ostettava. Mielessä oli juhlabolero ystävän häihin. Ihan pieni kiire tässä tulee, sillä häät ovat jo tulevana lauantaina! On mulla onneksi vaihtoehtoja vaatetukseen, jos käy huonosti ja bolero ei valmistu.
Ihan yllättäviä kiireitä tulla tupsahti tähän kesän alkuun. Viime viikonloppuna sain kuulla, että saan viljelypalstan läheiseltä pellolta! Nyt olen sitten joka ilta huhkinut lapion varressa, ja korjannut myös satoa. Palstalla oli valtava raparperi, josta innoissani napsin varsia mukaan, ja tein mehua. Kokeilin kahta reseptiä ihan testimielessä.
Parveke alkaa pikku hiljaa kukoistaa. Krassit ovat kasvaneet ihan kiitettävästi, mutta kukkia niihin saa odotella. Siksi pitikin hankkia vähän jotain kukkivaa.
Lopuksi vielä muutama otos helatorstai-viikonlopun retkestä Fiskarsin ruukkiin. Silloin ei vielä kovin paljon maisema vihertänyt!
Nyt sitten kutimiin käsiksi, jos meinaa juhlavaatetta saada valmiiksi!
Pääsiäisen pohjoisen reissulla matkakäsityönä oli tuunausjuttu siskolle. Se jäi silloin kaiken kiireen (=hiihto ja laskettelu) vuoksi kuvaamatta, joten kun nyt vappuviikolla olin taas pohjoisessa, oli ohjelmassa kuvaussessio. Tein aikaisemmin siskolleni säärystimet vanhasta villapaidasta, ja koskapa paidasta jäi vielä miehusta käyttämättä, tein samaan settiin huivin.
Ompelin neljä kaistaletta pitkäksi huiviksi ja reunustin sen kutomalla 7-veljeksellä ainaoikeaa muutaman kerroksen. Toiseen päähän tein napinreikiä ja toiseen ompelin sekalaisia kirppisnappeja ja virkkaamani kukkasen. Huivin voi siis kiinnittää napeilla tai jättää kiinnittämättä, ihan fiiliksen mukaan. Setti piristää kivasti muuten tummaa vaatetusta!
Toinen pääsiäisreissulla kuvaamatta jäänyt juttu oli tämä.
Talvella värjäämäni kahvilanka päätyi Mario-myssyksi, jonka annoin äitille. Äiti ei halunnut poseerata myssy päässä, joten kuvasin sen vain näin äkkiseltään äitin takin rinnalla. Aika kivasti sopivat yhteen takki ja myssy! Lanka on siis kahvilla värjättyä Isoveli-lankaa, puikot oli muistaakseni 4,5 mm ja lankaa meni vajaa 100 g, kun sitä vielä pienet nyttyrät jäi.Vappuviikon vietin siis pohjoisessa mökillä, ja taas sai huomata, kuinka Suomi on pitkä maa! Hiihto- ja lautailukelit oli vielä todella hyvät, yöpakkasia piisasi, mutta päivällä oli sopivasti plus-asteita. Aurinkokin paistoi melkein joka päivä! Meillä muuten kävi erikoinen vieras mökin pihassa:
Kettu oli loukannut jalkansa ja linkutti pihan läpi, ja ehdin hyvin napata siitä kuvia. Toivottavasti sen jalka kuntoutuu..
Kotona sitten odottikin krassintaimet virkeinä, viikon kastelutauosta huolimatta! Eli kesää kohti mennään vauhdilla, puikoillakin on parhaillaan sekä puuvillaa että bambua!
Vihdoin ja viimein, se on valmis! Alpakkainen villatakkini, jolla varmasti tarkenee näin kesän kynnyksellä..!
Tätä olen tikutellut pitkin talvea, alkutalvesta aktiivisemmin ja loppua kohti vähän hitaammalla tahdilla. Lankahamsterointi maaliskuussa sekoitti kyllä kuvioita tämän neuleen etenemisen suhteen!
Malli: Henley perfected, Interweave Knits Magazine, winter 2007
Muutokset: Tein etumuksesta kokonaan avonaisen ja muutin nappilistat 1o 1n -joustimeksi. Napinlävet virkkasin toiseen reunukseen, kun koosta tuli hieman liian napakka. En ymmärtänyt ohjeen "Division pattern" -ohjetta ihan täysin, joten tein siihen oman sovelluksen.
Lanka: Drops Alpaca, vajaa 300 g
Puikot: 3 mm, kaulus sekä hihan- ja helmankäänteiden sisäpuoli 2,5 mm
Napit Stockmannilta
To-do-listan tehtyäni poimin sieltä neuletakin toteutettavaksi. Hahmottelin mielessäni siistiä työkäyttöön sopivaa neuletta, ja lähdin liikkeelle lankaostoksista. Tummanharmaa väri tuntui jotenkin ajattomalta. Ja Dropsin alpakka tuli ensimmäisenä lankavaihtoehtona mieleen, kun olen sen jo aikaisemmin hyväksi havainnut. Mallia miettiessäni päädyin tähän useissa blogeissa aikaisemmin näkemääni neuleeseen. Olen ihastellut tämän mallin sekä alkuperäisiä paitaversioita että modattuja neuletakkiversioita.
Tietysti kävi niin, että ihan suoraan ei langan tiheys täsmännyt ohjeeseen, ja jouduin sitten mittailemaan ja mallailemaan, ja tein useampia mallitilkkuja. Kaikesta pohjatyöstä huolimatta neuleesta tuli hieman liian napakan kokoinen.. Sain ehkä hieman väljennettyä tätä napakkuutta sillä, että virkkasin vielä joustinreunaan kerroksen kiinteitä silmukoita, jonka jälkeen kerroksen piilosilmukoita ja nappien kohdalle ketjusilmukkaketjut napinläviksi. Tein alunperin napinlävet jo kutoessa toiseen reunaan, mutta ompelin sitten napit niiden päälle ja samalla ompelin napinlävet umpeen.
Veikkaan, että ei tämä pitämättä jää. Neule tuntuu mukavalta päällä, ja sopii sekä farkkujen että suorien housujen kanssa pidettäväksi. Ja alle voi laittaa t-paidan tai kauluspaidan. Ehkä tätä voi käyttää nyt kevään ja kesän aikana takin korvikkeena, jos on viileää (no, kylmää kesää en toivo!).
Kuvaajana toimi ystäväni, kiitos siitä! Ja antaumuksella suoritti tehtävänsä, sillä alla olevaa kuvaa varten hän asettui selälleen kadulle makaamaan, onneksi sentään jalkakäytävän puolelle :)
Täällä etelässä mennään huimin askelin kohti kesää, leskenlehtiä ja krookuksia on siellä täällä jo kukassa. Ja mun krassi-istutukset voi hyvin (ainakin toistaiseksi)! Ensi viikoksi olen vielä menossa edellisen postauksen lumisiin maisemiin, ja ilmeisesti pääsen vielä hiihtämään ja lautailemaan! Lentäen en tällä kertaa pohjoiseen pääse, siitä pitää luonnonvoimat huolen.
Pääsiäinen, kevään kohokohta ja katkos töissä puurtamiseen, oli ja meni. Mutta tulipahan nautittua pohjoisen antimista! Siellä oli vielä lunta, vaikka mittari näytti muutamaa plus-astetta koko ajan.
Näissä maisemissa lasketeltiin ja hiihdettiin. Kilometrejä tuli lomalla sen verran, että 200 km ylittyi (siis tämän kauden aikana)! Aiemmin en ole hiihtokilometrejä laskenut, joten ei voi vertailla, mutta veikkaan, että näin paljon ei ole aikaisempina vuosina tullut hiihdettyä.
Neuleaiheista juttua ei tällä kertaa ole luvassa, sillä pääsiäisenä siskolle valmistunutta kaulahuivi ei ehditty kuvaamaan (hiihtokiireitä!). Jospa parin viikon kuluttua sisko, huivi, kamera ja minä kohtaisimme, niin voisin esitellä tuunaushuivin. Ja yritän saada Henley-takkini valmiiksi ennen kesää! Sen jälkeen luvassa on vanhempien neuleiden korjausprojekteja, sillä muutama paita on jäänyt pitämättä syystä tai toisesta, ja arvelen, että pienillä korjauksilla saan pidettävämpiä vaatteita.
Taidan alkaa puuhastelemaan keväisiä istutusjuttuja, kun täällä etelässä lumet hävisivät sillä välin kun poikkesin pohjoisessa. Tulppaanit meidän talon seinustalla olivat nousseet jo pintaan, vaikka viimeisiä lumenrippeitä vielä pihassa näkyykin!
