Kun on oikein pieni

Sukuun syntyi hiljattain pieni poika, ja tein tulokkaalle pieniä pukineita.

On niin vaikea arvioida, kuinka pieni se muutaman viikon ikäinen vauva onkaan. Mutta saamani kiitosviestin perusteella myssy ja lapaset olivat aika sopivat. Mietin jo, että jos eivät sovi vauvalle, niin ehkä käyvät sitten isosiskojen nukeille!

Myssyn kaava löytyi Ottobre-lehdestä 6/2013. Tein toiseksi pienimmän koon (päänympärys 38 cm). Kankaana on Ottobre-shopin autojerseytä, kanttauksissa harmaata trikoota. Tumppuihin käytin mallina tyttären tumppuja, ja tietysti pienensin paljon. Tumppujen autokuvioinen college on myös Ottobre-shopista, samoin kuin vuorin autokuvioinen trikoo. Eivät ole samaa kangasta myssy ja tumput, mutta kyllähän ne setistä käy. 

Kukkatunika ja pipo kevääseen

Ihastuin tähän hupputunikaan jo viime kesänä, kun ensimmäisen kerran kyseistä Ottobre-lehteä selasin. Halusin kuitenkin odottaa, että tytär vähän kasvaa, niin tunika huppuineen olisi käyttäjäystävällisempi. Arvelin, että enimmäkseen selällään köllöttelevälle parikuiselle vauvalle tämä voisi olla vähän hankala vaatekappale. Tätä synttärilahjatunikaa tehdessä muistin kaavan, ja totesin, että kangasta jäi jäljelle sen verran, että sitä riittää hyvinkin yhteen huppariin. Ja lisäksi yhteen pipoon. Ja vieläkin jäi pari suikaletta!

Malli: Ottobre 3/2013
Kangas: ohutta collegea Ottobre shopista
Napit: Majapuusta
Koko: 80 cm

Rypytykset kuului tehdä framilon-joustonauhalla, mutta mulla ei mennyt se oikein putkeen. Nappilistan alapuolelle tein rypytyksen ompelemalla pitkällä tikillä pätkän ja rypyttämällä. Joustonauha ei rypyttänyt jostain syystä tarpeeksi. Helman onnistuin kuitenkin saamaan joustonauhalla sopivaksi. Ihan hyvä, sillä helman on syytä olla joustava, jos tytär alkaa piakkoin harppomaan kävelyaskelia!

Napitushalkioon en jaksanut hakata neppareita, vaan laitoin ommeltavat nepparit ja päälle vain koristeeksi nuo napit. Toimii ja tykkään!

Koko on vielä hieman reilu, mutta eiköhän tämä pääse silti saman tien käyttöön.

Samaan syssyyn tein vielä kevätpipon tyttärelle, kun kangasta oli vielä sopivia paloja. Ompelin reunakäänteen ompelukoneen koristetikillä, joka ei kylläkään ohjekirjan kuvassa näyttänyt ihan samalta, mutta ei paha silti!

Tuubi sai kaverin

Nyt sain vihdoin kuvattua aikaa sitten tekemäni pipon ja tuubin yhdessä. Tuubihan vilahti pelkkänä neulepintana ennen joulua. Sittemmin se sai kaverikseen pipon. Pipo vain ei sopinut kovin hyvin entiseen hiustyyliin, jokapäiväiseen hätäponnariin, niin settiä tuli harvemmin käytettyä. Nyt kun pätkäisin hiukset, sopii se kuin pipo päähän! Ja kelit tietysti lämpeni just...

Lanka on ihanan pehmeää Handun alpakka-silkkiä, yksi vyyhti oranssia ja yksi vyyhti vaaleanpunakirjavaa. Tuubi on kudottu aina-oikealla 2 kerrosta oranssia ja 2 kerrosta vaaleanpunakirjavaa. Silmukoita noin 50 ja puikot 4,5 mm, pituutta sen verran että kiepsahtaa tuplasti kaulan ympärille eikä jää löysää. Tuubin sisäkierteeltä pilkottaa oranssi pätkä, kun aloitin vähän erilaisella visiolla, se visio muuttui matkan varrella enkä jaksanut purkaa aloitusta!

Pipo yrittää esittää kauden trendipipoa, mutta saisi olla pikkusen pitempi ja löysempi. En muista puikkokokoa, saattoi olla 3,5 mm. Tuubista halusin raidallisen, mutta piposta tuli raidallinen siksi, kun vaaleanpunakirjavan värit asettuivat yksinään kudottuna kummallisesti, ja toisaalta lanka ei olisi riittänyt. Eipä tuo oranssikaan lanka pitkälle riittänyt kaveriksi, kun piti sitten päällisosa tehdä yksinään kirjavalla langalla. Ihan käyttöpipo kuitenkin.

Ihmettelin hetken tätä väritystä, mutta eilen auringonpaisteessa tuli oikein keväinen olo näissä vermeissä!

Pässinpökkimää

Vaikka ompelukset ovat nyt innostaneet enempi, niin puikkojakin on kilistelty. Kutominen kun onnistuu telkkaria katsellessa pikkusen paremmin kuin ompelu :)

Pässinpökkimien lapasten ohjeen bongattuani keksin heti kaapista sopivat langat, ja lapasten saajakin oli mielessä. Paksulla langalla kutominen oli nopeaa, vaikka virheitä kyllä tuli matkan varrella ja piti vähän purkaa. Sitähän se aina on, kun käyttää ohjeesta poikkeavaa lankaa!

Malli: Pässinpökkimät lapaset, Moda 1/2014, juttua aiheesta suunnittelijan blogissa
Lanka: Istex Flóra, n. 80 g
Puikot: 4,5 mm

Lanka tosiaan oli ohjeen suositusta paksumpaa, joten sovelsin ja sävelsin matkan varrella. Jo heti alkuun silmukoita on vähemmän. Mallikerran toistoja on yksi vähemmän ja näin ollen varsi ei ole niin pitkä kuin ohjeessa. Jokunen virhe tuli tuohon siksak-kuvioon, muistaakseni yksi per lapanen, mutta eri kohtiin, vaan enpä muista enää, missä kohtaa virheet ovat enkä niitä tuosta kuvasta hoksaa. Ei siis välitetä niistä!

Tämä oli hauska malli kutoa, joka kierroksella vaihtui väri ja kuviossa tapahtui jotain, joten kutominen eteni joutuin.

Lapaset lähtivät jo saajalleen ystävänpäiväksi. Ehkä tänä talvena ei enää tule sellaisia pakkasia, että näin paksuille lapasille käyttöä on, mutta tuleehan noita talvia!

Samoilla tulilla pistin puikoille myös myssyn tyttärelle. 

Lanka ja puikot samat, ohjeeseen vinkkiä sieltä täältä. Ja sama hoksaus, että eihän tätä enää tänä talvena tarvita... Kunnes muistin, että meillähän on vielä Lapin hiihtoloma edessä, siellä voi vaikka tarvitakin!

Syksyinen väreily

Talvea odotellessa tuli tarve ohuelle villapipolle, kun syystuulissa kärrytellessä trikoopipo kävi vähän vilpoiseksi. Kaivelin lankakätköjä ja sieltähän löytyi sopiva lanka sekä vahvuudeltaan että väriltään! Ja sitä oli tarpeeksi, eli korkkaamaton vyyhti :)

En ehtinyt tehdä kovin syvällistä tutkimustyötä ohjetta etsiessäni, kun pipo piti saada heti puikoille ja pian valmiiksi. Päädyin sitten nopealla googlaamisella löytämääni Väreily-myssyyn. Siitä saattoi helposti muokata silmukkamäärän ohuempaan lankaan sopivaksi.

Malli: Väreily, Ulla-neulelehti 2/2012
Lanka: Cascade Heritage, vähän reilu puoli vyyhtiä
Puikot: 2,75 mm

Päälaen kavennusten kanssa säädin vähän turhaan, kun pipon korkeudesta ei meinannut tulla hyvä. Päädyin sitten nopeuttamaan kavennuksia ja jätin välikerroksia pois, joten laesta tuli vähän pussittava. Onneksi en itse näe sinne, niin en anna asian vaivata! Kiva ja tarpeellinen, ja myös sopivan lämmin käyttöpipo tästä tuli.
 
Kuvassa minulla on musta takki, jonka kanssa pipo tietysti sopii yhteen, mutta väritys käy yksiin myös toisen, pinkin ulkoilutakkini kanssa. Koska lankaa jäi reilusti, haaveilen lapasista. Kirjoneule -sellaisista...

Jump - hyppy syksyyn

Syksy tekee tuloaan vääjäämättä, ja kelit viilenee kohti kuun vaihdetta. Siispä tein tyttärelle syyshaalarin ja siihen asusteet. Kokoa haalarilla on sen verran, että olisi kiva jos vielä keväälläkin sopisi! 

Malli: Jumpsuit, Ottobre 4/2012

Koko: 74 cm

Kankaat: ruskea velour ja vuoritrikoot Ottobre shopista, vaaleanpunainen resori Eurokankaasta

Ohjeesta poiketen tein haalarista vuorillisen. Vuoriksi laitoin joulupukin tuomaa eläintrikoota, mutta sitä ei riittänyt ihan koko matkalle, niin takakappaleen alaosan tein samansävyisestä raitatrikoosta. 

Vuorin ompelun kanssa saikin hetken miettiä, miten sen parhaiten ja siisteimmin tekisi, kun ei siihen ohjetta ollut. Päädyin sitten kiinnittämään hiha- ja lahkeensuuresorit niin, että saumanvarat eivät näy nurjalla, ja viimeiseksi ompelin etureunat vetoketju- ja huppureunoihin päällitikkauksella. Ihan siisti tuli näin.

 

Vetoketjuhalkio oli mallissa mielenkiintoinen yksityiskohta, ja sainkin sen onnistumaan kivasti, siis olen varsin tyytyväinen siihen (vaikka vaaleanpunainen kaitale vähän kiemurteleekin)!

Royal-tuotteelta tilaamani kokolaput ehtivät juuri saapua, kun olin tätä ompelemassa, niin sain hienon lapun niskaan! Laitoin myös puuvillanauhasta rinksun, jolla haalarin saa roikkumaan lastennaulakkoon, jahka sellaisen saamme eteiseen hankittua. Lisäsin myös vetoketjun yläreunaan kaistaleen trikoota, jotta vetoketju ei painaisi leukaa.

Kaikenkaikkiaan olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen, kun kuvittelin, että tämä olisi vaikeampi ommella! Ja nyt tietysti toivon, että haalarille on myös käyttöä...
 

 

Syksyksi tarvitaan myös asusteita, joten ompelin pipon ja kudoin parit lapaset. Jos oikein tarkkoja ollaan, niin eihän nuo asusteet käy värien puolesta haalarin kanssa yhteen, mutta koska ei olla tarkkoja, niin pistetään passaamaan! Ja eläinteema on molemmissa, norsuja löytyy vuorikankaan eläinten joukosta :) 

Pipon kangas: Nosh organicsin trikoota Puhde-puodista, resori Royal-tuotteelta

Koko: oman tyttären (4 kk) päähän sopiva

Kaavaa otettu äitiyspakkauksen pikkupiposta 

Lapaset: omasta päästä; turkooseissa 40 s, oransseissa 36 s

Lanka: Gjestal Maija

Puikot: 3 mm

Norsukaavio täältä

Lisäksi settiin ja syksyyn sopii aiemmin kutomani siksak-myssy.

Malli: siksak-myssy, Ullaneule
Lanka: Silkbloom fino
Puikot: 3 mm

Näillä mielin kohti syyskuuta, mihin se kesä katosikaan!

Pikaisia pipoja

Olen ehtinyt vähän ompelemaan! No, ei mitään isoa ja monimutkaista, mutta jotain kuitenkin.

Keksin ommella pieniksi lahjoiksi tuttavien lapsille pipoja. Minulla ei ollut aavistustakaan, minkä kokoisia kannattaisi tehdä 3-6-vuotiaille lapsille, mutta googlaamalla selvisi jotain suuntaa antavia mittoja. Toivon mukaan nämä ovat saajilleen sopivia ja väreistä löytyy mieluisia. 

Kankaat ovat omista varastoista ja osa pipoista (niiden vuoripuolet) on tehty tilkuista. Pinkki on Marimekkoa, vuori on koottu neljästä tilkusta ja päällinen on yhdestä kappaleesta. Vihreä pallokangas ja valkoruskea eläinkangas ovat Ottobre shopista. Eläinkankaan vuori on luonnonvalkoista trikoota Euronkankaan palalaarista, sieltä myös oranssivalkoinen pallokangas. Oranssi pipo on ainoa, joka on tehty yhdestä kangaskappaleesta, ja se on näistä muutenkin paras, kun kangas on sopivan joustavaa tähän tarkoitukseen.

Tein pinkkiin pipoon myös ruusun pikkutilkusta, jos saaja sattuisi innostumaan tällaisesta koristeesta.

Pikatikkejähän nämä olisivat, jos käsillä ei olisi muuta tekemistä, mutta kovasti ovat kiinni vauvanhoidossa! Tytön päiväunien aikana olisi paljon kaikkea tekemistä ja olen yrittänyt hyödyntää näitä hetkiä silloin tällöin myös käsitöille. Mutta katsotaan, milloin seuraavaa valmista on esitteillä.

Huivia ja myssyä

Otin nyt vähän vanhemman langan puikoille, ennen kuin uudemmat hankinnat ryysivät edelle. Joku järjestys se olla pitää! Viime syksyn Käsityötarvikemarkkinoilta hankkimani Handun merinolanka on ollut suunnitteilla kutoa huiviksi tai vastaavaksi kaulanlämmittimeksi, ja nyt oli sopiva sauma sille. 

Handun lankoja hypistellessäni olin varmaan ensin tarttumassa johonkin omempaan väriin, pinkki-punainen -akselilla. Mutta päätin kerrankin valita jotain muuta väritystä. Myöhemmin sitten tajusin, että ei tämä minulle itselleni oikein sovi, jotenkin omaan värimaailmaan tai muihin asusteisiin. Äitin väreihin tämä saattaisi hyvinkin istua, joten tarjoan kaulanlämmikettä hänelle. Ja lankana tätä jo kerran esittelin, niin ei ainakaan tyrmäystä tullut!

Vähän huonosti valittu paidan väri, kun huivi ei meinaa erottua!

Mallia pyörittelin mielessäni ja olin jo kallistumassa johonkin pitsireunaiseen huiviin. Mutta päädyinkin tällaiseen tuubiin, jossa on pientä reikäriviä ihan vain kutomisen mielenkiinnon ylläpitämiseksi. 

Malli: Pitsinen tuubihuivi 
Lanka: Handun merinolanka, 100 g 
Puikot: 4,5 mm

Valmistuessaan tämä tuubi veti itsensä niin kasaan, että hyvä kun sain kiepsautettua tuubin kaulalle kaksinkerroin. Jännitin vähän, mitä pingoitus saa aikaiseksi. Tuubi venähtikin kivasti, mutta toivottavasti ei liikaa. Hieman se reunoista liestää, mutta ehkä käytössä ei haittaa. 

Vielä taitaa olla liian kovat pakkaset tälle huiville, vaikka kevätaurinko kuinka porotteleekin!

Pikkuneulomus vielä loppuun:

Malli: Sweet baby cap
Puikot: 2,75 mm
Lanka: Malabrigo Sock

Siskoni sai tyttären tässä hiljattain, ja tämä täti suihkaisi pikaneulomuksen pikkuiselle. Yritin tehdä tästä pienen, kun tiesin, että vauva on pieni (syntyi melkein 3 viikkoa etuajassa), mutta vaikeahan sitä kokoa on arvioida näkemättä vauvaa livenä! Ilmeisesti oli hieman ollut väljyyttä, mutta onneksi lapset kasvaa.

Sunnuntain ratoksi

Jatkoin viime sunnuntaina kesken jääneitä ompeluksia tänään. Viime aikoina on tuntunut siltä, että ainoastaan sunnuntaisin, etenkin sunnuntaina aamupäivän aikana, on innostusta ommella. Arki-illat alkavat olla jo hämäriä, eikä töiden jälkeen jaksa asettua ompeluhommiin, vaikka ompeluksessa ei olisi montaa saumaa jäljellä. 

Ompelu innosti nyt myös siksi, että olemme muuttamassa pian väliaikaisasuntoon, enkä tiedä, saanko sisustettua sinne ompelupistettä. Ja näiden lahjojen olisi voinut käydä köpelösti, jos en voikaan ommella uudessa asunnossa!

Ensimmäisenä esittelyssä kummipojan synttärilahja:

 

Autokangas on ostettu viime joulun lomareissulla Ottobren liikkeestä, ihan kummipojan syntymäpäivälahjaa varten. Mutta koska itse juhlapäivä on vasta marraskuussa, en ole tullut tehneeksi lahjaa aiemmin.

Autokangas näytti yksistään vähän vaisulta, niin lisäsin mustan trikootaskun ja mustat resorit hihansuihin ja pääntielle. Tasku on tikattu punaisella langalla. Paidan kaava on Suuri Käsityölehdestä, mutta en nyt muista numeroa. Tavallinen trikoopaidan kaava se oli.

Kangasta jäi jäljelle sen verran, että tein myös pipon. Reunaan myös mustaa resoria. Toivon mukaan 4-vuotiaalle kelpaa autopaita ja -pipo!

Lisäksi ompelin tilkkutyynyn loppuun:
 

Tyynyn kuvatilkut ovat siis ystäväni 4-vuotiaan tyttären piirtämiä ja minun ompelemia (aiemmin esitelty täällä). Tilkkureunukset syntyivät oman kangasvaraston tilkuista. Lisäksi keksin pistellä etupistoja kuvatilkkujen ympärille, näin ne tuntuvat erottuvan tilkkupinnasta paremmin.

Taustakankaaksi löytyi sopiva palanen pikkutilkuissakin esiintyvää ruskea-pinkkiä kangasta. En jaksanut ommella vetoketjua (=ei löytynyt varastoista sopivaa, enkä jaksanut/ehtinyt vetskakaupoille), enkä nappeja tai neppareita, joten ompelin tyynyn vain yläreunasta kiinni päällitikkauksella. Saahan sen purettua, jos tarvii pyykätä tyynynpäällinen.

Nyt meillä alkaa sitten tavaroiden pakkaaminen muuttoa varten: ompelukamppeita pakkailin jo näiden valmistuttua!

Lomaneuleita

Hiihtolomalla piti olla mukana useampiakin neuleita, jos vaikka sattuisi huonoja kelejä eikä voisi ulkoilla. No, kelit oli hyvät ja ulkoiltiin, mutta siitä huolimatta ehdin käsitöitäkin tehdä!

Nämä säärystimet mulla on ollut tekeillä jo jonkun aikaa matkaneuleena ja valmistuivat mökillä. Tämä oli tällainen tarpeeksi helppo matkanpäälle otettavaksi. Aika tylsää kudottavaahan tämä pelkkä sileä oli, mutta arvelin, että langan värit ja raidoitus pääsevät sileässä neuleessa parhaiten oikeuksiinsa. Tein kuitenkin kaksi säärystintä yhtäaikaa magic loop-tekniikalla, joten sain vähän jujua kutomiseen.

Malli: silmukkamäärään arviota jostain Ullaneuleen ohjeesta, resorit alkuun ja loppuun ja välissä sata kerrosta sileää oikeaa

Lanka: Handun kasmir-sukkalanka

Puikot: 2,75 mm

Lanka oli ihanan tuntuista, pehmeää ja lämmintä. En raskinut tehdä langasta sukkia, kun ajattelin, että kuluvat puhki pohjasta, ja näinpä päädyin kutomaan sukan varret, siis säärystimet! Nyt pitää vain opetella käyttämään näitä, ja niitä aiemmin tekemiäni säärystimiä.

Kotona vielä tutkailin säärystimiä, enkä malttanut jättää niitä ilman koristuksia. Lisäsin siis nappirivistön säärystimien reunoille, kun nappivarastosta löytyi sopivan väriset napit.

Otin matkalle mukaan myös vajaan kerän Cascade 220:aa ja nelosen puikot, aikomuksena kutoa miehelle pipo. Ja pipohan valmistui melkein loman aikana. Lanka loppui kesken, joten pipon reunaa piti jatkaa 7 veljeksellä kotona.

 

Malli: omasta päästä, aloitus päälaelta ja lisäyksiä joka toisella kerroksella 8 silmukan verran, pari viimeistä lisäyskerrosta joka kolmannella kerroksella, joustinta ilman lisäyksiä niin kauan kuin lankaa riittää ja lisälangalla muutama kerros lisää

Langat: Cascade 220 ja 7 veljestä

Puikot: 4 mm

Mies toivoi pipon, joka on tarpeeksi iso ja menee korville, joten tässä on käänne sitä varten, että aivan varmasti saa korvat peittoon. Nyt pipo vain taitaa jäädä odottelemaan ensi talvea, kun etelän talvi näyttäisi taittuneen ihan kunnolla kevääksi.

Jämäpipoja

Innostuin kutomaan jämälangoista tupsupipoja, kun bongasin Muita ihania-blogissa Tiinan ohjeen ja haasteen. Myssyn makkaramainen raidoitus ja tupsu ihastuttivat, ja piparireunus on hauska lisä.

Kokosin lankavarastostani Novitan Isoveljen vahvuisia lankoja, sekä lankoja joista kaksinkertaisena kutomalla tulee Isoveljen vahvuista. Niitähän löytyi kivasti, ja vielä sellaisia värejä, joita sai sievästi yhdistettyä.

Ilman ajatusta siitä, kenelle pipon teen aloin vain kutomaan. Kudoin pipon parissa illassa, ja kokeilin. Aika napakka tuntuma, juuri ja juuri mahtui omaan päähän.

Malli: Muita ihania -blogin Jämispipo

Langat: vaaleanruskea Novita Isoveli (kahvilla värjätty), vihreä Kitten Mohair + Novita Wool, vaaleanpunainen Novita Wool kaksinkertaisena, valkoinen Novita Sointu + Vivaldi

Puikot: 5 mm 

Virkkuukoukku: 4,5 mm (muistaakseni...) 

Pipo päätyi sitten ystäväni 3-vuotiaalle tyttärelle! Hänelle pipo on ehkä vähän reilu, etenkin pituudesta, mutta eipä tuo näyttänyt haittaavan, päässä pysyi joka tapauksessa. Eikä ainakaan pipo kiristä! 

Löysin myös muita kivasti yhteensointuvia lankoja, tosin vähän ohuempaa laatua. Tein niistä samalla silmukkamäärällä ja ohuemmilla puikolla toisen pipon.

Malli: Muita ihania -blogin Jämispipo

Langat: harmaa Gjestal Bris, vaaleanpunainen Novita Wool kaksinkertaisena (vähän paksumpi kuin muut, mutta sopi sekaan silti), kanervanpunainen Novita Florica kaksinkertaisena, valkoinen Le fibre nobili by Filatura cervinia.

Puikot: 4,5 mm 

Virkkuukoukku: 3,5 mm

Jätin muutaman "makkarakerroksen" kutomatta, niin piposta ei tullut liian pitkä. 

Olen muuten innostunut tupsuista! Kuten ehkä huomaa, kun edellisessäkin postauksessa vilahti tupsu :)

Tässä vielä langat, mitä pipoista jäi jäljelle. Pitäisköhän pistää vielä yksi pipo puikoille..

Pipo / lippis

Järjestelin kierrätysmateriaalivarastoani ja löysin materiaalien joukosta vanhan trikoopaidan. Pyörittelin paitaa, ja tutkailin sen kuviota, ja päätin että tästähän syntyy lippapipo. Idean alku oli siskolle antamani lippapipo.

Käytin kaavana omaa trikoopipoani, tosin leikkelin pituutta hurjasti enemmän. Tein lippapipon valmiiksi, ja totesin, että ei tuo kyllä ole yhtään ideansa näköinen! Eikä istunut mun päähän ollenkaan. Niin joo, tein vuoren toisesta trikoopaidasta, ja ehkä pipo ei sen takia laskeutunut ja lörpsähtänyt niin kivasti, en tiedä. Joka tapauksessa päätin vähän säätää, ja lopputulos on sitten tässä.

Nyt on passelimpi, ja tässä kuvassa näkyy siis tuo kuviokin, se on vain tällä puolen. 

Malli: hatusta vedetty, eli oma pipo ja mielikuvitus
Kankaat: erittäin joustava lycratrikoopaita ja vuorina toinen trikoopaita, lipassa kovikkeena kovikehuopa, jota jäi äitin lahjalaukusta. 

Ensimmäinen versio on ommeltu tässä yhtenä päivänä, säätö ja korjaukset sitten toisena päivänä.

Tupsun tein jostain jämälangasta, jonka löysin lankalaatikosta, ja joka sopi hyvin väreihin. Lankakerä riitti juuri ja juuri tähän tupsuun. Mulla ei ole mitään mielikuvaa, mitä lankaa tuo on ja mitä siitä on aikanaan tehty.

Aika kiva pipolakkihan tästä tuli, ja käyttöön pääsee sitten kun kelit vähän lauhtuu!

Langanloppujen tuhoamista

Päätin pistää lähiaikojen valmistuneiden töiden langanloppuja samantien menemään, ettei jäisi pieniä keräsiä pyörimään. Ensiksi kudoin vauvamyssyn omasta myssy-kauluri-setistä jääneellä langalla, jonka kaveriksi löysin lankalaatikosta sopivanvahvuisen jämälangan.

Malli: Sweet baby cap
Langat: Silkbloom fino (punainen) ja Le fibre nobili by Filatura cervinia (valkoinen)
Puikot: 3 mm

Näitä myssyjä on näkynyt eri puolilla, joten päätin minäkin kokeilla mallia. Kiva ja helppo malli. Kohdetta tälle Mariannekarkkimyssylle ei vielä ole, mutta pistän lahjalaatikkoon odottelemaan.

Sitten pistin hanskalangan loput puikoille, ja niistä syntyi tällaiset sukat.

Malli: silmukkamäärä jostain napattu, aluksi 1 o 1 n joustinta jonka jälkeen 3 o 1 n joustinta varsi ja jalkapöytä

Lanka: Lankakauppa Kujeen Kuje-lanka

Puikot: 2,75 mm

Koko: toivottavasti sopiva n. puolivuotiaalle 

Mutta niin vain kävi, että vieläkin jäi kaikkia näitä lankoja pienen pienet nyttyrät... 

Kudoin vielä yhden vanhemman langan loppuja, tosin sitä oli sen verran runsaasti jäljellä, että en olettanutkaan saavani koko kerää kulutettua tähän. 

Näihin kämmekkäisiin otin vähän osviittaa Koto-sivustolta, mutta aika pitkälti tikuttelin menemään omalla tyylillä ja omaan käteen mallaten. Lanka on jäännös mummin taannoisesta joululahjasta, eli Priiman liukuvärjättyä villaa. Kudoin kaksinkertaisella langalla ja otin langat eri kohdista kerää, joten kämmekkäät ovat erilaiset. Ja toisessa loppui toinen lanka kesken, joten jatkoin vähän väärästä kohtaa värjäystä niin raja näkyy suht selvästi. Mutta en halunnutkaan näistä symmetrisiä! Pistän lahjalaatikkoon nämäkin, ja mahdollisesti somistan näitä vielä napeilla.

Pitsimyssy kaulurille kaveriksi

Aiemmin valmistuneen kaulurin kaveriksi valmistui myssy, vähän eri mallilla kuin ensin suunnittelin. Alkuperäisen suunnitelman mukaisen mallin kudoin loppuun saakka, mutta mallin piparkakkumainen reunus ei sitten miellyttänytkään.

Malli: Drops Designin Pitsineuleinen myssy

Lanka: Silkbloom fino, vähän reilu 50 g 

Puikot: 3,5 mm

Päädyin tähän malliin, kun se vaikutti niin tutulta. Aika paljon samaa kuin vanhassa myssyssäni. No on sentään eri lanka, vaikka värit on samansuuntaiset!

Ohje on tehty huomattavasti paksummalle langalle, mutta sitä on helppo muokata. Mallikerta on 10 silmukan levyinen, joten lisäsin neljä mallikertaa, eli yhteensä 130 silmukkaa. Olisi riittänyt kolmekin varsin hyvin, mutta eipähän pipo kiristä! Myssy vielä löystyi kovasti, kun kostutin sen. Korkeutta kudoin myös pari mallikertaa lisää.

Reunaan pujotin ohuen ohutta kumilankaa pari kierrosta, niin pysyy vähän kuosissaan. Olen käyttänyt tätä kumilankaa sekä myssyjen reunuksissa että sukansuussa. Kumilanka on niin ohutta, että sitä ei juuri huomaa. Sitä voisi myös kutoa langan mukana.

 

Nyt ei muuta kuin odottelemaan syksyn viileneviä kelejä!