lauantai 21. huhtikuuta 2012

Kotikaupunki olkkarissa

Vallilan mallistossa on tänä keväänä toinen toistaan ihanampia kankaita, ja kun poikkesin kerran outlet-myymälässä niin sieltä tarttui mukaan parikin kangaspalasta. Helsinki-kangasta oli saatava ihan Designpääkaupunki-vuoden kunniaksi! Kankaasta loihdin pienenpientä uutta ilmettä olkkariin.




Ostin kangasta yhden kuviokerran verran, eli vajaan metrin, ilman mitään suunnitelmaa, mitä siitä tekisin. Pyörittelin kangasta ja päädyin sitten ompelemaan olkkarin työpisteen tuolin istuintyynyyn uuden päällisen sekä sohvalle tyynyn.


 


Tuoli on nahkainen Ikea-tuoli. Istuintyynynpäällinen oli vetoketjulla avattavissa, ja otin siitä mallia tähän uuteen. Alapuolelle laitoin Vallilan Bulevardi-kangasta, mitä on jäänyt varastoihini pyörimään olkkarin taulun ja tyynyjen jäljiltä. Päällinen ei istu aivan niin hyvin kuin alkuperäinen, mutta en anna asian vaivata.



  
Tyynyjä ei ole sohvalla koskaan liikaa, joten tein myös Helsinki-tyynyn. Tämä pääsi Bulevardi-tyynyjen kaveriksi.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Hyvä Sylvi sentään!

Tässä se on, vihdoin ja viimein: siskon Sylvi-takki! Sisko saikin odotella sen valmistumista reilun vuoden.

Mutta odottaminen palkittiin aika passelinoloisella takilla. Sisko kuulosti olevan takista mielissään.




Malli: Sylvi, Mari Muinonen
Lanka: Cascade 128, väri walnut 8013, vähän vajaa 1100 g
Puikot: 6,5 mm
Napit: puiset duffelinapit Oulusta nappikaupasta Lumoavan langan vierestä




Ostin langat viime keväänä Kädentaitomessuilta Titityyn osastolta. Mallitilkun olen näköjään kutonut viime maaliskuussa, pian messujen jälkeen. Homma lähti liikkeelle hihoista, ne valmistuivat nopsaan. Hihansuut tein toisella tavalla kuin ohjeessa: kudoin ensin nurjaa muistaakseni viisi kerrosta, sitten oikeaa viisi kerrosta ja taas nurjaa, jonka jälkeen aloin suoraan helmineuleen. Ohjeessa tehdään hihansuun käänteet ensin erikseen poikittain kutoen ja ommellaan viimeiseksi hihansuihin.

Sitten tuli takakappaleen vuoro, ja siinä taisi tulla kesäkin väliin, ennen kuin palmikot oli pyöräytelty. Lanka oli aavistuksen ohuempaa kuin ohjeessa, joten senkin vuoksi oli vähän säätöä ja haastetta matkan varrella.




Hankalinta tässä oli se, että meillä on siskon kanssa välimatkaa melkein 1000 km, joten välisovituksia ei pystytty tekemään. Minä otin välillä takista mittoja, ja käskin siskoa vertaamaan omiin mittoihinsa. Meillä on myös kokoeroa, niin en voinut sovittaa takkia itselleni.




Välillä insipraatio kutomiseen oli hakusessa, ja joululahjaneuleet veivät oman aikansa. Loppumetreillä lanka loppui, ja sitä piti tilata lisää yksi vyyhti. Onnekseni Titityyssä oli edelleen samaa väriä, ja vyyhti sattui olemaan jopa samaa värjäyserää!




Mutta kaikista haasteista ja hidastuksista huolimatta tykkäsin kutoa Sylviä ja olen todella tyytyväinen lopputulokseen! En ole nähnyt livenä siskon päällä tätä, vain noissa kuvissa, mitä hän minulle toimitti. Vein takin mökille kun kävimme siellä hiihtolomalla, mutta sisko ei ehtinyt samaan aikaan mökille vaan haki takin omalla reissullaan myöhemmin.




Kuvat, missä siskoni on takin sisällä, on otettu nyt pääsiäisenä, kiitos kuvaajalle ja mallille! Kuvat, joissa takki on henkarissa roikkumassa, on otettu meidän hiihtolomalla muutama viikko sitten.