Huivia ja myssyä

Otin nyt vähän vanhemman langan puikoille, ennen kuin uudemmat hankinnat ryysivät edelle. Joku järjestys se olla pitää! Viime syksyn Käsityötarvikemarkkinoilta hankkimani Handun merinolanka on ollut suunnitteilla kutoa huiviksi tai vastaavaksi kaulanlämmittimeksi, ja nyt oli sopiva sauma sille. 

Handun lankoja hypistellessäni olin varmaan ensin tarttumassa johonkin omempaan väriin, pinkki-punainen -akselilla. Mutta päätin kerrankin valita jotain muuta väritystä. Myöhemmin sitten tajusin, että ei tämä minulle itselleni oikein sovi, jotenkin omaan värimaailmaan tai muihin asusteisiin. Äitin väreihin tämä saattaisi hyvinkin istua, joten tarjoan kaulanlämmikettä hänelle. Ja lankana tätä jo kerran esittelin, niin ei ainakaan tyrmäystä tullut!

Vähän huonosti valittu paidan väri, kun huivi ei meinaa erottua!

Mallia pyörittelin mielessäni ja olin jo kallistumassa johonkin pitsireunaiseen huiviin. Mutta päädyinkin tällaiseen tuubiin, jossa on pientä reikäriviä ihan vain kutomisen mielenkiinnon ylläpitämiseksi. 

Malli: Pitsinen tuubihuivi 
Lanka: Handun merinolanka, 100 g 
Puikot: 4,5 mm

Valmistuessaan tämä tuubi veti itsensä niin kasaan, että hyvä kun sain kiepsautettua tuubin kaulalle kaksinkerroin. Jännitin vähän, mitä pingoitus saa aikaiseksi. Tuubi venähtikin kivasti, mutta toivottavasti ei liikaa. Hieman se reunoista liestää, mutta ehkä käytössä ei haittaa. 

Vielä taitaa olla liian kovat pakkaset tälle huiville, vaikka kevätaurinko kuinka porotteleekin!

Pikkuneulomus vielä loppuun:

Malli: Sweet baby cap
Puikot: 2,75 mm
Lanka: Malabrigo Sock

Siskoni sai tyttären tässä hiljattain, ja tämä täti suihkaisi pikaneulomuksen pikkuiselle. Yritin tehdä tästä pienen, kun tiesin, että vauva on pieni (syntyi melkein 3 viikkoa etuajassa), mutta vaikeahan sitä kokoa on arvioida näkemättä vauvaa livenä! Ilmeisesti oli hieman ollut väljyyttä, mutta onneksi lapset kasvaa.

Joulun jälkeistä aikaa

Joulu tuli ja meni sitten ihan yhtäkkiä! Ja pohjoisen reissustakin on kotiuduttu. Pääsin hiihtämään kerran, ja nauttimaan lumisesta pakkasmaisemasta muutaman päivän ajan. Oli kyllä ankeaa laskeutua Helsinki-Vantaalle, kun maisemaa värittivät tulvivat vesialueet ja lumeton maa..

Kummilasten lisäksi muutama muukin sai itse tehtyjä lahjoja, mutta aika maltillisella linjalla on oltu tällä kertaa. Äitin paketin sisältö oli ihan äitin värimaailmaa.

Paketissa oli ensinnäkin Kotitiikeri-sukat:

Malli: Kotitiikeri ja Kulkukissa -sukat, Kotitiikeri-versiona (Neulekirja, Ilona Korhonen & Jenni Österman)

Lanka: Silkkivillan sukkalanka, vajaa 100 g (75 % villaa, 25 % polyamidia, 100 g/420 m), värin nimeä en muista mutta syksyyn se viittasi, tosin kutoessa mulla tuli mieleen myös hillasuo!

Puikot: Varren taiteosa 3,5 mm, muut 2,75 mm

Koko: 38 paikkeilla

Kudoin sukkia jo kesällä automatkoilla, ja nopsaan ne valmistuivatkin. Päättelyt jäivät syksymmälle ja napit ompelin vasta joulukuussa. Säästelin jotenkin tuota lankaa ja jätin varren resorin aika lyhyeksi, siinä olisi saanut olla pituutta pikkasen enempi niin varren käänne olisi asettunut nilkalle paremmin. Sitten sitä lankaa jäikin aika reilusti yli! Kivat sukat näistä kuitenkin tuli, ja äiti näytti tykkäävän. Ainakin väri oli niin passeli kuin olla voi. Lanka on ostettu muutama vuosi sitten Tampereen käsityömessuilta, missä olimme äitin kanssa. Tulin ostaneeksi langan, kun äiti ihasteli sitä ja tykkäsin kyllä itsekin.

Sukkien lisäksi paketissa oli kaulanlämmikettä vähän samoissa väreissä.

Malli: Omaa sovellusta tästä mallista: silmukoita sopivasti ja ainaoikeaa kaulan ympäryksen verran, virkattu reunus ja napinlävet, toiselle reunalle napit

Lanka: Jämiä yhteenliitettynä paksulangaksi (mm. Kotitiikeri-sukkien jämät, Novitan Isoveli, Florica ja Aino, sopivan värisiä merinovillalankojen jämiä)

Puikot: 12 mm

Napit Tallinnan Karnaluksista.

Minusta tässä oli hauska idea se, että reunat sijoitetaan vinoon. Ja napit tuovat kivan lisän. Paksusta langasta kutoi kaulurin joutuin, meniköhän tähän pari iltaa. Sitten innostuin mallista, ja tein samantyylisen poikaystäväni äidille joululahjaksi (kuva jäi ottamatta kun paketti jo lähti, mutta se oli kudottu yksistään mustasta langasta ja napit oli punaiset), ja ystävälleni valmistujaislahjaksi.

Ystävän kauluri

Langat: Cascade Pastatza (kanervanpunainen) ja Gjestal Bris (harmaa)

Puikot: 6 mm tai 7 mm, en muista

Napit Tallinnan Karnaluksista

Tämän kudoin helmineuleena niin tuli vähän erilainen ilme. 

Mutta ei tässä vielä kaikki, minä en ollut ainut, joka antoi itse tehtyjä lahjoja! Minä ja siskoni saimme lahjaksi äitin tekemät todella kauniit hopeiset rannekorut.

Minun korussa on hopearenkaita ja kolme himmeää helmeä vai oliko ne jotain hiottuja kiviä. Koru koostuu muuten samankokoisista pienistä hopearenkaista. Siskolla oli vähän erilainen koru, hieno sekin. Äiti oli syksyllä käynyt hopeakorukurssilla, ja nämä siis valmistuivat siellä.

Nyt vietän vielä lomapäiviä tämän viikon ja sulattelen jouluruokia. Aion myös viettää osan ajasta ompelukoneen äärellä, kun poikkesimme Ottobren myymälässä (joka on täpötäynnä ihania kankaita sekä aikuisille että lapsille, ja nappi- ja nauhavalikoima on monipuolinen) ja sieltä tarttui matkaan ihanaa pellavaa ja vähän muutakin. Pellava on jo leikattu, että ei muuta kuin ompelemaan.

Lyydian lämmitin

Ihastuin Lyydian lämmittimiin oitis, kun näin Tikrun postauksen ja kuvat. 

Pääsin lukemaan kyseisen Kotilieden (19/2011) kampaajalla, ja tutkailin siinä samalla ohjetta tarkemmin. Ja pakkohan se lehti oli hankkia itselle! Ohje jäi hautumaan, ja jäin oikeastaan pohtimaan vain sitä, mistä langasta voisin kyseisen setin toteuttaa. Lankavarastoista kun ei nyt löytynyt sopivaa lankaa riittävän paljon (miksi muuten lankavarastoissa on paljon lankoja, mutta yksittäistä lankaa tai väriä ei ole kuitenkaan tarpeeksi...). Sittenpä sainkin tuliaisia Etelä-Amerikasta, ja tuliaisten joukosta löytyi jättimäinen vyyhti ihanan pehmoista luonnonvalkoista lankaa! Ja näin löysivät malli ja lanka toisensa.

Malli: Lyydian lämmittimet, kauluri, Kotiliesi 19/2011, Mari Muinonen

Lanka: Manos del Uruguay, Rittenhouse (oletettavasti, langassa ei ollut vyötettä)

Puikot: 4,5 mm

Sain langan poikaystäväni vanhemmilta, he olivat reissullansa poikenneet Montevideossa Manos del Uruguayn outlet-liikkeessä. Lanka oli n. 200 g vyyhdillä (ei muuten sisältänyt ainuttakaan solmua ja oli ihan sääli katkaista keriessä lanka, kun kerästä olisi muuten tullut aivan valtava ja hankala käsitellä!), ja langassa ei tosiaan ollut vyötettä tai muita tietoja. Eri lankaliikkeiden nettisivuja tutkailtuani ja vertailtuani lankaa kuvien lankoihin päädyin siihen, että tämän on oltava tuota Rittenhousea, eli 100 % merinovillaa.

 

Lanka on hieman ohuempaa kuin ohjeessa ollut Nepal, joten tein yhden mallikerran enemmän. Kaulurin leveys jäi silti hieman kapeammaksi kuin ohjeessa, mutta se ei haittaa. Tykkään ennemmin lähemmäs kaulaa tulevasta lämmittimestä, ja jäähän tähänkin nyt tuota väljyyttä.

Kiitokset nappikommenteista, päädyin näihin puisiin nappeihin! Ohjeen mukaan pitsireunan reikien olisi kuulunut toimia napinläpinä, mutta nämä puunapit eivät mahtuneet niistä läpi. Virkkasin reunaan kiinteitä silmukoita ja napinlävet, näin reunus myös tukevoitui hieman. Pelkkä pitsireuna olisi jäänyt vähän löperöksi. Ja viisi nappia riitti kuitenkin ihan hyvin.

Tänään on pitkästä aikaa ihanan aurinkoinen sää, vaan eipä yhtään jouluinen. Pikkupakkanen oli aamulla, mutta Hedda-myssy ja uusi kauluri olivat hieman lämpöiset tälle säälle. Joulukorttitalkoot on luvassa piakkoin, eiköhän se joulutunnelma siitä nouse!

Nappivalinta

Nyt ollaan kuulkaas tiukan valinnan edessä, kun Lyydian lämmittimien osa 1 (eli kauluri) on nappeja vaille valmis. Nappilaatikostani löytyi useampia kivoja vaihtoehtoja, joita tässä mallailin:

Pinkinsävyiset mustalla höystetyt kantanapit metallisella keskustalla

Paidannappityyppiset kevyet napit, voisi sekottaa eri värejä, kun yhtä väriä ei ole kovin montaa kappaletta

 Puiset napit, Tallinnan tuliaiset (näitä on harmittavasti vain 5, ehkä juuri ja juuri riittäisi)

Vanhan roosan väriset koristeelliset napit

Onpa vaikea päättää näistä.. Ja nappivalintaa pohtiessa pitäis miettiä, mitkä napit mätsäis parhaiten muuhun vaatetukseen! No perusharmaan ja mustan takin kanssa käy kyllä kaikki. Mutta ehdotuksia ja suosikkeja otetaan vastaan!

Sukkaharmitus ja syksyn lämmikettä

Mikä on kun lanka ei kestä... Nämä sukat tein siskolleni viime jouluksi, ja ne on jo nyt tämän näköiset:

Päkiän kohdat molemmista sukista ovat hiutuneet läpinäkyviksi, ja nimenomaan harmaan langan kohdalta. No, on se ticoticokin vähän kulahtanut. 

 

Siskoni soitteli, että olisi uusien sukkien tarve, ja minä kyllä ihmettelin, että kuinka jo nyt, kun aiemmin on sukat kestäneet useampia vuosia. Pyysin kuvatodisteita, ja tässä sen nyt näkee.. Voiko olla, että kivilattia (jota siskoni kodissa on paljon) kuluttaisi sukanpohjaa näin paljon, vai onko vain todettava, että harmaa lanka (joka siis oli alelöytö jotain minulle outoa merkkiä) on vain pettänyt? Sukkatoive on nyt otettu vastaan, ja äiti valjastettu paikkaamaan nämä nyt ensi alkuun. Positiivista on kyllä se, että kuvista huomaa kuinka sukkia on käytetty ahkerasti, kun ovat vähän nyppyyntyneet! Sitä nyt tuskin pystyy estämään millään.

Mutta sitten toisiin neuleisiin. Syksy tulee, vaikka vielä ei kovin viileää olekaan ja villakamppeita ei tarvita. Ehdin kuitenkin aloittaa viileneviin päiviin varautumisen, kun löysin ihanaisen langan Oulun työreissulta Lumoavasta langasta! Silkbloom finossa oli niin kaunis punaisen sävy, että sitä oli pakko ostaa pari kerää. Myyjän kanssa keskustelimme langan riittoisuudesta kauluriin, ja päädyin kahteen kerään jotta se ei loppuisi kesken. Lankaa riittää kuitenkin vielä myssyynkin!

 

Malli: Eleanor cowl, Knitty Deep Fall 2010

Lanka: Silkbloom fino, vajaa 50 g

Puikot: alaosassa 4 mm, yläosassa 3,5 mm

En tehnyt mitään muutoksia ohjeeseen, vaikka lanka oli hieman ohuempaa kuin ohjeen lanka. Laskeskelin, että leveys ei tule heittämään paljonkaan, jos kudon ohjeen silmukkamäärillä. Mietin kyllä yhden mallikerran lisäämistä, mutta olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. En ole kokeillut takin kanssa täätä, mutta näin äkkiseltään tuntuu sopivan kokoiselta. Halusin juuri tällaisen kaulurin, joka tulee lähelle kaulaa. 

Pitsikuviossa tapahtui joka kerros jotain, ja aina eriä kuin edelliskerroksella, mutta yllättävän joutuin tämä kutoutui. Ja edelleen ihastelen tämän langan tuntua. Silkin ja merinovillan yhdistelmä on taivaallinen! Ja langan värit ovat herkkuja.

Lankaa tosiaan jäi reilu kerä, ja pistin puikoille myssyn, jonka malli mielestäni passaa kaulurin kuviointiin aika kivasti. Tällä hetkellä vain näyttää siltä, että myssystä on tulossa vähän iso, ja toisaalta en ole varma, onko tuo malli sittenkään kivannäköinen päässä.. Katsotaan, kudon vähän eteenpäin vielä ja kokeilen sitten. Onhan tässä aikaa vielä ennen kuin myssyä tarvitaan, ehtii purkaa ja kutoa uuden! Tai jättää seuraavalle talvelle...

 

Pipo päässä pakkasella

Voi kun olisikin pakkasta, mutta kun ei... Sain valmiiksi ihanaisen setin Lontoon tuliaislangoista, mutta on se sen verran paksu setti, että parempi säästellä kunnon pakkaskeleille. Kuten taustalta näkyy, täällä meidän pihalla on nurmikko edelleen melko vihreä!



Myssyn malli: Grace Lace Beret (ohje löytyi taannoin blogikierroksella), muutoksia tein sen verran, että lisäsin yhden mallikerran ja kavensin myssyn loivemmin
Lanka: Mirasol K'acha
Puikot: 4,5 mm
Opin muuten uudenlaisen aloitustavan, ja pipon reunasta ei näin tullut ainakaan liian kireä. Oikeastaan se on vähän löysä, joten laitoin reunaan ohuenohutta kumilankaa.

Kauluri: ohje Silkkivillasta (Tampereen messuilta, sain langan mukana)
Lanka ja puikot samat kuin myssyssä.
Yhteensä tähän settiin meni 150 g lankaa. Kauluri olisi voinut olla hieman pitempi, mutta eiköhän tämäkin riitä.

Olen todella tyytyväinen lopputulokseen, väri on aivan ihana tämänhetkinen suosikkini. Toivottavasti en kyllästy siihen ihan vielä!

Lämpimästä kelistä huolimatta täällä ollaan jo joulutunnelmissa näin ensimmäisen adventin kunniaksi!