Farkkupussukka ja tunnustus

Yksi joululahja on jäänyt esittelemättä, sillä siinä oli viimeistelyt vielä tekemättä ja sain tehtyä vasta tänään. Joten tässäpä tämä viimein, farkuista tehty reissupussukka miehelle.
 

Olen pistänyt talteen vanhoja käytöstä poistettuja farkkuja, ja nyt päätin työstää yksistä miehen farkuista hänelle kosmetiikkapussukan. Käytin ainoastaan yksiä farkkuja, jotta väritys olisi selkeä.

Käytin farkkujen yksityiskohtia tuomaan ilmettä: vyötärökaitaleesta tein päätyyn kantolenkin, takataskun ompelin toiselle pussukan sivulle, etutaskun toiselle.

Viimeistely, jonka tein tänään, näkyy yllä. Eli käsintikkaukset farkkutikkaukseen sopivalla langalla vetoketjun reunoille. Tikkaus pitää myös vuorin poissa vetoketjun hampaista. Tein tikkauksia myös pohjaan, jotta vuori pysyy paikoillaan, siitä ei ole kuvaa.

Vuorikankaana on Vallilan Helsinki-kangasta, jota jäi sopivasti aiemmasta tuolinpäällystys- ja tyynyprojektista. Vetoketju (45 cm) on kirpputorilöytö, Stockmannilta ei löytynyt sopivaa!

Farkkujen vyölenkeistä tein vetoketjun päihin pienet lenkit siten, että ompelin siksakilla kaksi vyölenkkiä rinnakkain niin lenkistä tuli sopivan leveä.

Ohjeistusta otin tästä pussukkaohjeesta. Aloitin kokoamalla farkkupaloista kokonaisuuden. Leikkelin palasia sopivan määrän ja ompelin niitä vanhan Marimekon kankaan päälle. Osan tilkuista ompelin yhteen niin, että saumat jäivät sisäpuolelle piiloon, osan ompelin limittäin niin, että hapsureunaa jäi näkyville. En laittanut tukikankaita vuoriin tai päälliseen, kun ajattelin, että kolme kerrosta kangasta on riittävän tukeva. Mutta lopputulosta kun katsoo, niin olisi ehkä kannattanut laittaa. Nyt on aika lötkö, kun pussukalla on kuitenkin kokoa 30 x 18 cm. Mutta käytössä tämä on jo ollut (viimeistelyjen puutteesta huolimatta)!

Sitten toiseen asiaan. Sain tunnustuksen Marittalta, kiitos siitä!

Tunnustuksen saajan kuuluu
- kiittää antajaa ja linkittää bloggaaja, joka antoi tunnustuksen.

- valita 5 ihanaa blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kertoa se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

- toivoa, että ihmiset joille on jättänyt tunnustuksen antavat sen eteenpäin.

 

Seuraan niin monia blogeja, jotka kaikki olisivat tunnustuksen arvoisia! Näistä kaikista valitsin kuitenkin seuraavat viisi inspiroivaa, mielenkiintoista ja muutenkin kivaa ja ihanaa blogia, joilla ei minun nähdäkseni ole aivan 200 lukijaa (vaikka tätä on kyllä vaikea selvittää):

 

Hurahtanu käsitöihin  

Töppösvakka

Ompelen. Olen siis onnellinen

Kutomus

Kottby

Pientä ja tarpeellista ommeltua

Tein pieniä ja tarpeellisia ompeluvärkkäilyjä itselleni: 

kukkaron

 ja neulakirjan

Kukkaron päälliskangas on ohutta farkkukangasta ja vuori ruskea-vaaleanpunapilkullista puuvillaa. Kukkaronkehys on ompelemalla kiinnitettävä malli, Sinellistä.

Kukkaron toisella puolen on pikkutasku ostoskärrypoletille. Toista puolta koristaa rimppakinttulintunen, kun sellainen kuvio ensimmäisenä tuli mieleen. Linnun osat on silitetty liimaharson kera kiinni farkkukankaaseen ja tikattu (hieman huteran hataralla ompelukäsialalla) vapaalla konekirjonnalla. Tällaisia kuvioita ja koristuksia olisi kiva ommella enempikin, mutta ei se kyllä hätäisen ompelijan hommaa ole. Nyt oli aikaa keskittyä tähän niin sain aikaiseksi, mutta kyllähän se pientä näpertelyä on.

Kukkaronkehys oli suht helppo kiinnittää  ommellen, mutta sisäpuolen tikkejä ei kannata tarkkaan katsoa kun ne menivät vähän vinksalleen. Tosin eipä ne sieltä mihinkään näy kun ei esittele :)

 

Neulakirjan ompelin samalla istumalla. Päälliskangas Marimekon paksua puuvillaa, sisäpuolella kirkkaanvihreä puuvillatilkku. Sivut tein askarteluhuovasta. Olen monesti ajatellut, että pitäisi tehdä silmäneuloille tällainen kätevä säilytin, mutta nyt vasta tulin tehneeksi. Katsotaan, onko niin toimiva kuin kuvittelin, ainakaan tähän eivät silmäneulat uppoa niin kuin neulatyynyyn!

Pikkupussukoita kesäväreissä

Kun ompeluintoa oli ilmassa, niin ompelin pikkupussukoita samalla. Näihin ei isoja kangastilkkuja tarvita, ja aikaakaan ei mene kauan, kun ryhtyy liukuhihnatuotantoon!

Pussukoissa on päälliskankaina farkkua, Ottobren vakosamettia ja Marimekon markiisikankaita. 

Vuorikankaana käytin erilaisia puuvillakankaita. Vetoketjuista yksi on kierrätyskamaa ja kolme on upouusia. Vakosamettipussukassa on norsunauhaa, jota löysin taannoin Ottobren myymälästä. Farkkupussukassa on virkattu pikkukukka ja nappi koristuksena. Pussukat lähtevät lahjaksi eräille tyttösille tulevana viikonloppuna!

Eka kuvassa muuten huippuhankinta, puinen lankarullateline, jonka löysin Annansilmät-aitasta. Erittäin käytännöllinen ja tarpeellinen kapistus, mutta myös kiva sisustuselementti!

Ompelukoneharjoituksia

Tunikan valmistuttua jätin ompelukoneen hollille, ja päätin vähän kokeilla koneen ominaisuuksia ja uusia tekniikoita. Lainasin ison pinon erilaisia ompelukirjoja (lähinnä tilkkutyö) ja niistä löytyi kaikenlaisia ideoita ja tietoa ompelukoneen eri mahdollisuuksista, ja innostuin vähän harjoittelemaan. Harkkojen lopputuloksena tuli pari valmista tuotetta. 

Tilkkutyökokeiluna tein pienen pussukan. Etsin kangaslaatikoistani tuohon pöllötilkkuun sopivanvärisiä puuvillakankaita, ja löysin myös passelia polvekenauhaa. Pöllötilkku on joskus käsityömessuilta ostettu, Naavalaisen valikoimaa.

Ei tämä ihan niin hienosti onnistunut kuin visioin, mutta kokeiluksi kuitenkin aika hyvä. Tarkoituksena oli leikellä tilkuista eri levyisiä ja sijoitella ne varta vasten vähän vinksalleen, ettei tarvisi kohdistaa saumoja, mutta aika lähelle ne meni. Ja nyt näyttää siltä, että vahingossa on mennyt saumat vinkkuraan!

Vetoketju oli vähän reilunmittainen, niin ompelin häntäpäähän yksivärisen tilkun. Vuorikankaana on kukkakangasta, ja silitin tilkkukankaan nurjalle puolen tukikankaan tukevoittamaan pussukkaa.

Tilkkukirjoissa ohjeistettiin tikkaamaan tilkut, ja laitoin sitten pöllötilkun reunoille oikein koristetikkauksen. No, lehtiköynnös ei ihan näytä samalta kuin ompelukoneen ommelvalikossa!

Pussukalla on kokoa jotakuinkin 21 cm x 21 cm. Pistän sen lahjalaatikkoon odottamaan sopivaa kohdetta.

 

Kokeilin myös vapaata konekirjontaa hyvin pieneen (mutta tarpeelliseen) tuotteeseen: 

Tein lasinalusen olkkarin työpöydälle tietokoneen viereen, muuhun sisustukseen sopivasta kankaasta tietysti. Meillä on Vallilan Bulevardi-kankaasta taulun lisäksi myös sohvatyynyt, ja näistä jääneet jämätilkut pääsivät nyt hyötykäyttöön. Surauttelin molemmille puolille pientä tikkausta ja toiselle puolen uskaltauduin pyöräyttämään pikkulinnun puhelinlangalle! On muuten hauskaa tuo vapaakirjonta. Laitoin kangaspyörylöiden väliin molemminpuolin liimautuvaa tukikangasta ja ompelin reunaan useamman kierroksen suoraa ommelta. Eiköhän näillä harjoitteluilla voi siirtyä isompiin tikkailuihin!

Pyykkipäivän juttu

Olen viihtynyt viime aikoina hyvin ompelukoneen äärellä, kun taas valmistui pieni ompelus. Pyykkipojat saivat uuden säilytyspaikan.




Pyykkien ripustaminen ulos kuivumaan on nyt kivempaa, kun on sievä pyykkipoikapussi. Poikaystävän paita olikin varsin riittoisa, kun siitä tuli yöpaita, pikkusammakko ja vielä tämä pussukka!




Tein pussukan paidan toisesta hihasta, ja hihansuiden nappilistat ompelin pussin suuksi. Kauluksesta tuli sopiva kantohihna pitsillä somistettuna. Vuorin tein omasta valkoisesta paitapuserosta.

Ja kaiken kruunaa kirjailtu kyltti, mitä pussi sisältää. Kerrankin viitsin panostaa somistukseen! Ja ihan omista varastoista löytyi kaikki, kirjontalankakin sattui sopivan väristä.

Kevät tuli, lumi suli

... ja niin edelleen! Tuttu rallatus lapsuuden kevätleikeistä. Leikkeihin ja peleihin liittyi viimeisin MaMa-haaste, jonka teemana oli kivi-paperi-sakset. Haastetta tässä kyllä olikin, mutta hieman mietittyäni sain idean, joka itse asiassa onkin ollut mielessäni joskus, mutta jäänyt sitten toteuttamatta.




Kesällä tehdään kaikenlaisia retkiä ja piknikkejä. Siellä on pääosassa varmasti eväät, mutta myös jotain tekemistä on kiva olla mukana. Siispä värkkäsin tällaisen pelipussin.
Toisella puolen on Mylly-pelin pelikenttä:




Ja toisella puolen perinteinen jätkänshakki (ja kappas siellähän on jo voittaja!):




Tällaiseen pussukkaan muistelen nähneeni joskus ohjeita Suuri Käsityö-lehdessä, mutta siinä taisi olla pelkästään jätkänshakki-peli. Ja Novitassa oli joskus ohje virkattuun retkipelilautaan.

Pelinappulat ovat kiviä, jotka nappasin kukkapurkkien katekivistä. Niitä oli sattunut ihan liikaa yhden kukan juurelle. Paperi on mukana pelissä peliohjeiden muodossa. Tulostin ohjeet molempiin peleihin ja liimasin tukevamman paperin molemmin puolin. Ohjeet on varmuuden vuoksi hyvä olla mukana!




Ja sakset olivat oleellisesa roolissa haastetyön toteuttamisessa.




Tietysti kivi-paperi-sakset -teemaa voi käyttää pelissä, kun arvotaan aloittaja! Tämän kirjoitin myös peliohjeisiin.

Pussissa käytin kangasvarastoista löytyneitä kankaita. Vihreästä olen tehnyt joskus sohvatyynyjä ja raitakangas on Marimekon palalaarista taannoin löytynyt mallipala. Nyt vain mietin, kenelle pussin lahjoitan.. Lähipiirissä on eri-ikäisiä lapsia, ja syntymäpäiviä tulossa, mutta minkähän ikäisille nämä pelit oikein soveltuvat parhaiten?

Fanipipo pienelle

"Kun Kärpät pelaa, niin tolpissa soi..."!




Serkkuni sai tyttären ihan hiljattain, ja olin jo varautunut hyvissä ajoin uuden tulokkaan lahjaan. Kärppäpipohan se pitää olla, tulevalle oululaiselle! Serkkuni on ollut Kärppä-fani lapsesta saakka, ja muistaakseni pelannutkin junnuna Kärpissä, joten siitä se idea sitten lähti. En tiennyt etukäteen, onko tulossa tyttö vai poika, mutta päätin tehdä pipon joka tapauksessa.

Mutta helpolla en päässyt, kun logoa ei löytynyt googlettamallakaan ruutupiirroksena. Joten ei muuta kuin itse taiteilemaan kuvio ruutupaperille. Eihän tuo ihan kärpältä näytä, mutta värit on ainakin kohdillaan!




Ohje: Moda 1/2007, malli 57
Koko: 56 cm
Lanka: Le fibre nobili by Filatura cervinia, ja kärppälogossa ja tupsussa 7-veljes-jämiä
Puikot: 3,5 mm

Samanlaisen myssyn tein aiemmin ystäväni tyttärelle, ja vieläpä samasta langasta, tosin eri värisenä. Tähän kärppäpipoon tein vain erilaisen kiinnityksen: kudoin nauhat kolmen silmukan i-cordina.

Ja taas mallina toimi uskollinen (vaikkakin hieman laiskanlötkeä) koiraystäväni!




Näytänpä tässä samalla, mitä muuta näpertelyä on tullut tehtyä, tosin ei niin onnistuneesti. Tein villapaidan jämäpaloista kehyskukkaron, ja koska en ole aiemmin kehyskukkaroita tehnyt, ei lopputulos ole hääppöinen.




Villapaidasta on aiemmin tehty siskolle setti, ja paidasta oli vielä pieniä paloja jäljellä. Siitä sitten värkkäilin kukkaron, ja vuoreen pistin puuvillakangasta. Katsotaan, onko tästä käyttöön, hieman muotopuoli se on, vaikka ei ehkä niin selvästi kuvasta näe. Ehkä peruspuuvillasta saisi helpommin toimivan kukkaron aikaiseksi!

Yksi joululahjatilaus tuli tässä myös, ja sitä pitäisi nyt alkaa suunnittelemaan ja työstämään. Siskonihan sai joululahjaksi lahjakortin neuleeseen tai ompelukseen, ja hän päätyi tilaamaan Sylvin...

Pussukka tärkeille tavaroille

Vuoden ensimmäiset synttärijuhlat on juhlittu, kun serkun tytär täytti 4 vuotta. Ompelin hänelle pienen pussukan tärkeitä tavaroita varten.




Valitsin kangasvarastostani kankaat, joissa on vaaleanpunaista, koska sehän on tietysti tämän 4-vuotiaan prinsessan lempiväri! Tarvikevarastostani löytyi myös sopivan pinkki vetska ja nauhavarastosta pinkkiä polvekenauhaa koristeeksi. Olen vähän keräillyt tarvikkeita tällaisia pikkupussukoita varten, ja nyt sitten sain osan käyttöön.




Päällikangas on Eurokankaan puuvillalaarista ja vuorikangas on Marimekon poistomyynnistä ostettu tilkku, kuosina Keisarinna (sopii siis vallan mainiosti prinsessalle!). Silitin tukikankaan päällikankaaseen, niin pussukasta tuli vähän tukevampi. Pussukan kokoa en mitannut tarkalleen, mutta vetoketju oli 15 cm, ja korkeutta taitaa olla vähän enempi. Osviittaa otin Hipun pussukkaohjeesta. Mulla on aina hankaluuksia ompelujärjestyksen kanssa, kun teen jotain vuorillisia juttuja, niin tällaisista perusteellisista ohjeista on todella hyöytyä!




Ja ketäs sieltä kurkistaakaan! Pussin sisälle pistin lisäksi sorminukkekaverukset lehmän ja hepan.