Joulukalenterisukat

Jämälankasukat edistyvät, tämä joulukalenteri on kyllä mainio!

Viimeisin raitaväri valikoitui sen mukaan, mihin haaveilee reissaavansa. Mun jämälankavalikoimasta ei löytynyt kaikkia Saksan lipun värejä, joten valitsin jotain sinne päin. Valkoinenhan on melkein keltainen ja tummanharmaa melkein musta! No, monta muutakin raitaa olen tehnyt soveltaen, ja minä (kuten moni muukin) olen tehnyt välillä useammalla värillä yhden päivän raitaa, että tulisi vaihtelua.

Nyt on sukankutimet ja lankanöttöset pakattu mukaan ja suuntana on pohjoisen talvinen joulu. Ilmeisesti hiihtämäänkin pääsen, kun lunta kuulemma riittää!

Pientä lämmintä

Ajattelin varautua hyvissä ajoin yläosan lämmikkeellä rintatulehdusuhkaa varten, vaikka lämmikkeen varsinainen tarve ilmenee (jos on ilmetäkseen) vasta alkukesästä! Ilmeisesti sellainen tulehdus siis voi iskeä kesälläkin. Tietty voihan tätä pikkuliiviä käyttää jo nyt, etenkin kun tämä ei kiristä massua!

Lumoava lanka ilmoitti loppuunmyynnistä heti vuoden vaihteen jälkeen, niin tilasin sieltä ihanaista ruskeaa Silkbloom Finoa kolme kerää pientä liiviyläosaa varten. Lanka on suosikkiani silkkivillasekoitteista, eikä sitä tietääkseni saa täältä Helsingin lankakaupoista.

Liivin ohje oli jo mielessäni lankoja tilatessa, olenhan aiemmin kutonut vastaavan, mutta huonolla menestyksellä. Nyt mittailin ja laskin silmukoita vähän tarkemmin, niin sain oikein passelin kokoisen lopputuloksen.

Malli: Drops 118-13 Pieni pitsineuleliivi

Lanka: BC Garn Silkbloom Fino, alun kolmatta kerää eli n. 110 g

Puikot: 3,5 mm

Napit nappilaatikon kätköistä, kirppislöytöjä

Tässä vielä kuva stailattuna korulla, se unohtui aiemmista kuvista :)

Onneksi tällä kertaa liivi onnistui! Tämä on kiva pikkulämmike.

Puikoille kiilasi myös tällainen tekele:

 

 

Sain joku aika sitten lahjaksi kassillisen Jussi- ja 7-veljeslankaa saatesanoilla, että näistä voisi tehdä vauvalle jotain. No, hetihän se idea syntyi ja ohjekin löytyi, tämä on koukuttavaa kudottavaa.

Piirrettyä ja ommeltua

Tein tässä yhteistyötä ystäväni nelivuotiaan tyttären kanssa ja kokeilin, minkälaisia ompeluksia saisin aikaiseksi hänen piirroksistaan. 

Tyttö on kovin innostunut piirtelemään tällaisia ihmishahmoja, jotka ovat kuulemma äppejä (nukke tai tikku-ukko on Nivalan murteella). Minulla tuli heti ompeluidea mieleen, kun piirrokset näin, ja valitsimme sitten yhdessä neljä kuvaa, joilla voisin vähän harjoitella.

Olen nähnyt ainakin Muita ihania -blogissa vastaavia tilkkuja, joten idea ei todellakaan ole oma! Samoin Kajsan iloiset tilkut -kirjassa oli jotain vastaavanlaisia töitä.

Piirsin hahmot kankaalle lyijykynällä siten, että teippasin alkuperäisen kuvan ikkunaan ja valkoisen kangastilkun päälle, niin alkuperäisen kuvan pystyi helpommin jäljentämään. Idea edellä mainitusta blogista :) 

Etsin hahmojen mekoiksi sopivia kangastilkkuja, jotka silitin liimaharsolla kiinni taustakankaaseen. Ompelin ne suoralla ompeleella vielä reunasta kiinni. Jalat, kädet, pään ja kasvot tikkasin koneella, hiukset kirjailin käsin.

Yhdet kasvot kirjailin käsin (yllä), mutta en oikein ollut jälkeen tyytyväinen. En ole myöskään hiuksiin kovin tyytyväinen, mutta en oikein keksinyt muuta tapaa.

Minusta nämä piirrokset ovat niin hauskoja ja ihastuttavia! Kovasti yritin pysyä taiteilijan jäljen mukaisessa toteutuksessa. Nämä tilkut ovat nyt hautumassa ja mietin parhaillaan yhteensopivia kankaita, jos tekisin jonkinlaista tilkkupintaa. Lopputuotoksena pitäisi tulla koristetyyny, lahjaksi piirtäjälle itselleen. 

Nelivuotiaan piirtäjän taidot ovat karttuneet sitten näiden piirrosten, hahmoilla on nykyään kruunuja ja helmikoruja, ja saattaapa olla matkalaukkukin! Oli minun onni, että tartuin ideaan aiemmin, kun kuvat olivat yksinkertaisempia, niin pääsin vähän helpommalla ompelulla :)

Nappivalinta

Nyt ollaan kuulkaas tiukan valinnan edessä, kun Lyydian lämmittimien osa 1 (eli kauluri) on nappeja vaille valmis. Nappilaatikostani löytyi useampia kivoja vaihtoehtoja, joita tässä mallailin:

Pinkinsävyiset mustalla höystetyt kantanapit metallisella keskustalla

Paidannappityyppiset kevyet napit, voisi sekottaa eri värejä, kun yhtä väriä ei ole kovin montaa kappaletta

 Puiset napit, Tallinnan tuliaiset (näitä on harmittavasti vain 5, ehkä juuri ja juuri riittäisi)

Vanhan roosan väriset koristeelliset napit

Onpa vaikea päättää näistä.. Ja nappivalintaa pohtiessa pitäis miettiä, mitkä napit mätsäis parhaiten muuhun vaatetukseen! No perusharmaan ja mustan takin kanssa käy kyllä kaikki. Mutta ehdotuksia ja suosikkeja otetaan vastaan!

Sivuraiteilla

Vaihdoin pehmoisista langoista astetta kovempiin materiaaleihin:

Vanhat heinäseipäät ne saa tässä kyytiä! Sunnuntain ratoksi aloin hommiin, ja olkkari on edelleen työmaana. Valmistumiseen menee tovi, kun rautakauppakeikka pitäis ehtiä tehdä.

Toki puikotkin on kilisseet. Myssyntekele meni sittenkin purkuun, mutta uusi malli oli valmiina vaihtoehtona ja kudottukin jo, se odottelee vielä viimeistelyä.

Sukkaharmitus ja syksyn lämmikettä

Mikä on kun lanka ei kestä... Nämä sukat tein siskolleni viime jouluksi, ja ne on jo nyt tämän näköiset:

Päkiän kohdat molemmista sukista ovat hiutuneet läpinäkyviksi, ja nimenomaan harmaan langan kohdalta. No, on se ticoticokin vähän kulahtanut. 

 

Siskoni soitteli, että olisi uusien sukkien tarve, ja minä kyllä ihmettelin, että kuinka jo nyt, kun aiemmin on sukat kestäneet useampia vuosia. Pyysin kuvatodisteita, ja tässä sen nyt näkee.. Voiko olla, että kivilattia (jota siskoni kodissa on paljon) kuluttaisi sukanpohjaa näin paljon, vai onko vain todettava, että harmaa lanka (joka siis oli alelöytö jotain minulle outoa merkkiä) on vain pettänyt? Sukkatoive on nyt otettu vastaan, ja äiti valjastettu paikkaamaan nämä nyt ensi alkuun. Positiivista on kyllä se, että kuvista huomaa kuinka sukkia on käytetty ahkerasti, kun ovat vähän nyppyyntyneet! Sitä nyt tuskin pystyy estämään millään.

Mutta sitten toisiin neuleisiin. Syksy tulee, vaikka vielä ei kovin viileää olekaan ja villakamppeita ei tarvita. Ehdin kuitenkin aloittaa viileneviin päiviin varautumisen, kun löysin ihanaisen langan Oulun työreissulta Lumoavasta langasta! Silkbloom finossa oli niin kaunis punaisen sävy, että sitä oli pakko ostaa pari kerää. Myyjän kanssa keskustelimme langan riittoisuudesta kauluriin, ja päädyin kahteen kerään jotta se ei loppuisi kesken. Lankaa riittää kuitenkin vielä myssyynkin!

 

Malli: Eleanor cowl, Knitty Deep Fall 2010

Lanka: Silkbloom fino, vajaa 50 g

Puikot: alaosassa 4 mm, yläosassa 3,5 mm

En tehnyt mitään muutoksia ohjeeseen, vaikka lanka oli hieman ohuempaa kuin ohjeen lanka. Laskeskelin, että leveys ei tule heittämään paljonkaan, jos kudon ohjeen silmukkamäärillä. Mietin kyllä yhden mallikerran lisäämistä, mutta olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. En ole kokeillut takin kanssa täätä, mutta näin äkkiseltään tuntuu sopivan kokoiselta. Halusin juuri tällaisen kaulurin, joka tulee lähelle kaulaa. 

Pitsikuviossa tapahtui joka kerros jotain, ja aina eriä kuin edelliskerroksella, mutta yllättävän joutuin tämä kutoutui. Ja edelleen ihastelen tämän langan tuntua. Silkin ja merinovillan yhdistelmä on taivaallinen! Ja langan värit ovat herkkuja.

Lankaa tosiaan jäi reilu kerä, ja pistin puikoille myssyn, jonka malli mielestäni passaa kaulurin kuviointiin aika kivasti. Tällä hetkellä vain näyttää siltä, että myssystä on tulossa vähän iso, ja toisaalta en ole varma, onko tuo malli sittenkään kivannäköinen päässä.. Katsotaan, kudon vähän eteenpäin vielä ja kokeilen sitten. Onhan tässä aikaa vielä ennen kuin myssyä tarvitaan, ehtii purkaa ja kutoa uuden! Tai jättää seuraavalle talvelle...

 

Pienet sammakot, pienet sammakot

Kukas se siellä kurkistaa, krassien keskellä?




Pikkuinen sammakohan se, ja sen kaveri.




Lähipiirissäni syntyi äskettäin vauvoja ihan liukuhihnalta, kun neljän päivän sisällä putkahti kolme vauvaa maailmaan! Ja vauvoja ajattelin muistaa muun muassa tällaisilla pehmosammakoilla. Kun mietin vauvalahjoja, muistin kaavat, jotka olin löytänyt jo joku aika sitten Ottobren nettisivuilta. Kankaitahan löytyi omista varastoista, nappeja myös. Siniraitainen sammakko sai oikein räpsyripsisilmät, kun napeissa oli koristukset kohdillaan!




Tämä tunikan jäännöspaloista tehty sammakko on jo päätynytkin uudelle omistajalleen.

Kaikkiin pehmoihin pistin myös kulkusen sisään, joten ovat samalla helistimiä. Olipa vaikea löytää kulkusia keskellä kesää, onneksi Hakaniemen hallin Punaiseen lankaan oli joululta jääneitä kulkusia!

Tämä sammakko pääsi esittelemään palstan raparperisatoa, joka on ollut runsas.




Parhaillaan on tällaista tekeillä, aiheesta lisää myöhemmin:

Matkaneuleita

Työmatkat bussissa kuluvat kivasti, kun on joku helppo kudelma mukana. Ja nyt keväämmällä on jaksanut kutoakin, kun valoa on riittänyt kotiin saakka! Syksyllä ja talvella tahtoo mennä nukkumiseksi kotimatka, kun neljältä tulee jo pimeä.. Mutta tällaisia pieniä juttuja on nyt valmistunut matkaneuleina:




Malli: Aviatrix baby hat
Langat: vaaleanvihreä Le fibre nobili by Filatura cervinia, vaaleanpunainen Novita Bambu, määrät vähäisiä, en punninnut. Bambu saattaa muuttaa vielä väriään tummanruskeaksi, sen vuoksi nappi jäi vielä laittamatta
Puikot: 3,5 mm (Bambussa olisi pitänyt olla 3 mm)
Koot: ohjeen toiseksi pienimmät, toivottavasti sopivat vastasyntyneille

Myssyjä on valmistunut yhteensä kolme, kahden ylläolevan lisäksi tämä, joka lähti jo aiemmin postin matkassa uudelle omistajalleen:




Tässä on sama lanka kuin ylläolevassa vaaleanvihreässä, mutta nappi on erilainen. Vielä lähikuva jälkimmäisenä valmistuneen vaaleanvihreän myssyn napista:




Ystäväpiirissäni on vauvoja syntynyt ja syntymässä kevään aikana useampia, joten päätin tempaista useamman myssyn samaan syssyyn, niin on uusille tulokkaille lahjapipot valmiina. Malliksi valitsin tämän Aviatrixin, kun en halunnut perinteistä siksak-myssyä tai korvaläpällistä Moda-lehden mallia (jota olen käyttänyt mm. Kärppä-pipossa). Tämä onkin tosi helppo malli matkaneuleeksi, ohje jää mieleen heti ja lyhennetyin kerroksin muotoutuva myssy valmistuu kuin itsestään.

Työmatkaneuleista hyppäänkin sitten lomamatkaneuleeseen. Piti pistää puikoille jotain pientä, joka mahtuu hiihto- ja laskettelukamppeiden kanssa matkalaukkuun, kun lähden tästä mökille. Mun oli tarkoitus vain pistää nämä sukat alulle, mutta pikkasen oli koukuttava malli, niin aika pitkällä jo ollaan!




No, tämä on vasta ensimmäinen sukka, eli vielä on vähän tekemistä!

Siskon Sylviä aloittelin myös, kun sain jonkinlaisia laskelmia tehtyä mallitilkkujen perusteella. Tosin veikkaan, että lähdin soitellen sotaan, ja saan jännittää lopputulosta ihan viimeiseen saakka... Tämä ei vain oikein sovellu matkaneuleeksi, siksi tuo sukka piti aloittaa!

Pieniä ja isoja palmikoita

Nyt pääsen esittelemään aiemmin vilauttamani tuotoksen! Tosin en malttanut odotella kauniimpaa kuvaussäätä enkä mahdollista kuvaaja-assistenttia, vaan räpsin otokset tylsästi parvekkeella itselaukaisijalla.

Tässä siis upouusi neulemekkoni:



Tämä on ollut jo pari päivää käytössäkin, sillä tykästyin tähän oitis!




Malli: Baby cables and big ones too (50 villapeikkoa), muokattuna mekoksi
Lanka: Cascade 220, väri 8400, vähän reilu 600 g
Puikot: 5 mm

Kaikki lähti siitä, kun syksyn tullen kauppoihin tuli erilaisia neulemekkoja, ja katukuvassa niitä vilisi tiuhaan. En kuitenkaan löytänyt sopivanväristä tai mallista mekkoa, joka vielä olisi ollut sopivaa materiaalia (en tykkää, kun kaupan neuleet sisältää niin paljon akryyliä tai muuta keinokuitua). Päätin sitten tehdä mekon itse, ja mallia miettiessäni päädyin sitten tähän Villapeikon malliin.

Mekko on ollut syksystä saakka tekeillä. Pistin langat tilaukseen Lankakauppa Kujeeseen Kädentaitomessuilla, syyskuussa näköjään on maininta aiheesta. Langat tulivat pian messujen jälkeen, mutta sitten tuli joululahjakudelmat ynnä muut, joten aloitus viivästyi. Mekon tekoa hidastutti myös se, että jouduin tekemään laskelmia silmukoiden suhteen, kun langan tiheys ei tietenkään täsmännyt ohjeeseen. Mutta seli-seli, nyt se on valmis!




Tykkäsin langasta, enkä yhtään ihmettele, että sitä kehutaan. Mukava ja joutuisa kutoa, värisävyjä on älyttömän paljon, eikä hintakaan ole huima. Värivalinta olikin vaikea, mutta päädyin tähän harmaaseen siksi, että siihen voi helpommin yhdistää eri värejä. Oranssi oli vahvana kakkosena.

Tein ensimmäistä kertaa näin ison vaatekappaleen ylhäältä alas kutoen, mutta se kyllä helpotti oikean istuvuuden saavuttamisessa. Sovitin mekkoa useita kertoja helmaosan edetessä, ja tein sen mukaan vartalonmuotoiluja. Helmasta halusin hieman a-linjaisen, eli jatkoin helman levennyksiä helman ainaoikein-neuleeseen saakka.




Ohjeessa oli pitkät hihat ja hihoihin tuli pitkät palmikot, mutta ne jätin tekemättä. Sitä vastoin helmaan tein yhden palmikon, sen toiseksi isoimman eli d-palmikon. Hihoista päätin tehdä tällaiset puolihihat.




Mekkoa voi käyttää sekä trikoopaitojen että kauluspaitojen kanssa. Mietin hieman, että olisin kutonut pienen pystykauluksen vielä, mutta ehkä se on sitten liikaa. Takakappale meinaa nyt kyllä valahtaa liian alas, toivottavasti se ei venähdä käytössä ihan hurjasti. Tietysti, kun istahtaa niin mekko venyy takaa alaspäin.




Tämä on ensimmäinen neuleeni tästä langasta, ja nyt jään jännittämään, miten se käyttäytyy käytössä. Tuleeko nyppyjä, tai jotain muuta ikävää. Toivottavasti ei!

Cascade-langat eivät jää tähän, vaan seuraavaa on jo tulossa:




Tästä Cascade 128:sta on tarkoitus kutoa siskon Sylvi. Väri on keskiruskea, maitokahvin ja kaakaon sekoitus, tosi kaunis sävy. Mallitilkku on kostutettu, joten näyttää todellista tummemmalta kuvassa. Tämäkin lanka tuntui ihanalta kutoa! Mutta katsotaan, miten homma etenee...

Sydämellistä sisustusta

Täällä on nautittu aurinkoisesta kevätsäästä, hiihtolenkillä tietysti! Johan näitä pakkasia olikin pitkä putki. No, pakkasella on aikaa tehdä sisähommia, ja niinpä otin ompelukoneen esiin ja surauttelin nopean sisustusjutun.




Kaikki lähti tuosta virkatusta sydämestä, jonka sain ystäväni viime kesäisistä häistä mukaan. Hääjuhlissa kattaukseen kuului ystäväni mummun virkkaamat sydämet, joihin oli kiinnitetty nimilappu, ja sydämen sai jokainen ottaa mukaansa. Minulla oli pellavakangasta kangasvarastoissa ja siihen sopiva ylimääräinen puuvillapellavainen keittiöpyyhe, joista sitten ompelin korin. Sydämeen pujotin vielä ruskean satiininauhanpätkän koristeeksi.



Kori sopii keittiön avohyllyyn juuri sopivasti, ja sinne saa sitten heitellä kaiken sälän, mitä aina kertyy pöydännurkille. Eli tämä on oivallinen jemmakori! Tosin tässä on nyt vielä sellainen ongelma, että tämä on vähän lörppä, kun minulla ei ollut tukikangasta tarpeeksi, että olisin sitä laittanut tueksi. Ehkä kehittelen jonkun pahvikehikon sisälle pitämään korin kuosissaan. Tai ehkä se pysyy pystyssä kun sen täyttää sillä sälällä!



Ja koskapa miellän tuon virkatun liinan pitsiksi, niin osallistun tällä myös tämänkertaiseen MaMa-haasteeseen, missä teemana oli pitsi. Tämä oli aikomuksenani tehdä jo edelliseen haasteeseen, minkä teemana oli sydän, mutta jotenkin en ehtinyt ompelukoneen ääreen haasteen aikana!

Arjen askareita helpottamaan tekaisin täältä napatun idean virittämänä tällaisen kortin tiskikoneen kylkeen:





Ja vielä lopuksi vilaus, mitä puikoilla on pyörinyt jo tovin.




Loppukiri olisi nyt paikallaan, kun nämä viime syksyisten käsityömessujen langat olisi tarkoitus saada kudottua ennen ensi viikonlopun käsityömessuja! Lanka on Cascade 220, ja on kyllä miellyttävää kudottavaa.

Löytöjä ja arkistojen aarteita

Neuletakin tekele on viipynyt puikoilla jotenkin ihmeen kauan, eikä ole siis mitään valmista näytettäväksi. Olen aloittanut neuleen joskus ennen kesälomaa, mutta tässä on ollut muita välihommia ja lomailua, mitkä ovat hidastaneet etenemistä. Ensimmäistä hihaa olen jo aloittanut, joten eiköhän se tässä valmistu! Olen asettanut tavoitteeksi saada neuleen valmiiksi muutaman viikon päästä olevalle keikalle, kun menen katsomaan Huvilateltalle Anna Puuta ja Chisua.

Mutta esittelenpä tässä sitten löytöjä ja aarteita, ja aloitan tuoreimmista löydöistä! Tässä on väri-ilottelua kerrakseen:




Poikkesin työmatkalla Viikin Prismassa, jossa on myös Marimekon pikkuliike, tai nyt se vetelee viimeisiään. Siellä oli loppuunmyynti ja palakoreissa oli mallikangaskappaleita halvalla. Ja minähän syöksyin penkomaan! Nämä raikkaat kankaanpalaset sieltä valkkasin: kolme oikeanpuoleista on kapeita (n. 20 cm) suikaleita ja vasemmanpuoleinen on sellanen puolikkaan kankaan levyinen (n. 70 cm) ja oliskohan reilu metri mittaa kaikilla. Näistä voisi värkkäillä vaikka pussukoita ja nyssäköitä, ja isosta kankaasta saattaisi tulla kiva kesälaukku. Tietysti jotain lasten asusteiden kokoista näistä kyllä saisi. Pitää pistää mietintämyssyyn hautumaan! En tiedä muiden kankaiden nimeä kuin tuon vaaleanpunakukkaisen, se on Keisarinna.

Sitten vähän retroaarteistoa. Sain kesälomareissulla äitiltä mukaan kangasta ja koristuksia.




Kangas on ommeltu kappaverhoksi, mutta en muista että se olisi meillä minun lapsuudessani missään huoneessa ollut. Tai voi olla, että oli silloin, kun olin tosi pieni! Kangas on hyväkuntoista puuvillaa, ja mietin, että siitä saisi vaikkapa hameen, mutta voisi kyllä kehitellä jotain muutakin.. Ideoita?? Kangasta on reilusti parin puolihameen verran, mutta tarkkoja mittoja en ole ottanut. Aika retrovärinenhän tuo on, enkä tiedä, kehtaanko kulkea tuossa kuosissa julkisesti! Voisi toki yhdistää mustaa tai valkoista niin saisi toista ilmettä. Kankaan päällä olevat kukkakoristeet ovat sitten meidän kastemekon koristeita! Äiti teki mekon alun perin serkulleni vuonna 1970, ja mekko on ollut meillä neljällä serkuksella ja kahden serkun lapsilla. Ja nämä kukat löytyivät äidin varastoista, näköjään olivat jääneet käyttämättä, joten otin ne talteen.

Ai niin, tekaisin tuossa välipalatyönä hamppurätin, kun muistin lankojen olemassaolon:




Lanka löytyi keväällä Tallinnasta ja sitä oli yhteensä 50 g. Kumpaakin väriä jäi muutama metri käyttämättä. Rätin malli on Ballband dishcloth. Hamppu vaikuttaa ihan toimivalta rättilangalta, hyvin pyyhkii!

Nyt sitten sen neuletakin pariin, mars!

Virallisesti kesä!

Eikös se kesäkuusta ala, kesä nimittäin? Toukokuu oli ja meni, huomaamatta, eikä mitään käsitöitä näköjään valmistunut! Vaikka tuntuu, että puikot on kilisseet ahkerastikin. No, keskeneräisiä töitä on kyllä useampikin, tässä niistä yksi esimerkki:




Poikkesin kaksikin kertaa Tallinnassa toukokuun aikana, ja toisella reissulla mukaan tarttui Katia Brisa -lankaa. Olin ihastellut näitä huiveja ja painanut langan nimen mieleeni, ja kun siihen sitten törmäsin, oli sitä ostettava. Mielessä oli juhlabolero ystävän häihin. Ihan pieni kiire tässä tulee, sillä häät ovat jo tulevana lauantaina! On mulla onneksi vaihtoehtoja vaatetukseen, jos käy huonosti ja bolero ei valmistu.

Ihan yllättäviä kiireitä tulla tupsahti tähän kesän alkuun. Viime viikonloppuna sain kuulla, että saan viljelypalstan läheiseltä pellolta! Nyt olen sitten joka ilta huhkinut lapion varressa, ja korjannut myös satoa. Palstalla oli valtava raparperi, josta innoissani napsin varsia mukaan, ja tein mehua. Kokeilin kahta reseptiä ihan testimielessä.

Parveke alkaa pikku hiljaa kukoistaa. Krassit ovat kasvaneet ihan kiitettävästi, mutta kukkia niihin saa odotella. Siksi pitikin hankkia vähän jotain kukkivaa.



Lopuksi vielä muutama otos helatorstai-viikonlopun retkestä Fiskarsin ruukkiin. Silloin ei vielä kovin paljon maisema vihertänyt!




Nyt sitten kutimiin käsiksi, jos meinaa juhlavaatetta saada valmiiksi!