Pitsimyssy kaulurille kaveriksi

Aiemmin valmistuneen kaulurin kaveriksi valmistui myssy, vähän eri mallilla kuin ensin suunnittelin. Alkuperäisen suunnitelman mukaisen mallin kudoin loppuun saakka, mutta mallin piparkakkumainen reunus ei sitten miellyttänytkään.

Malli: Drops Designin Pitsineuleinen myssy

Lanka: Silkbloom fino, vähän reilu 50 g 

Puikot: 3,5 mm

Päädyin tähän malliin, kun se vaikutti niin tutulta. Aika paljon samaa kuin vanhassa myssyssäni. No on sentään eri lanka, vaikka värit on samansuuntaiset!

Ohje on tehty huomattavasti paksummalle langalle, mutta sitä on helppo muokata. Mallikerta on 10 silmukan levyinen, joten lisäsin neljä mallikertaa, eli yhteensä 130 silmukkaa. Olisi riittänyt kolmekin varsin hyvin, mutta eipähän pipo kiristä! Myssy vielä löystyi kovasti, kun kostutin sen. Korkeutta kudoin myös pari mallikertaa lisää.

Reunaan pujotin ohuen ohutta kumilankaa pari kierrosta, niin pysyy vähän kuosissaan. Olen käyttänyt tätä kumilankaa sekä myssyjen reunuksissa että sukansuussa. Kumilanka on niin ohutta, että sitä ei juuri huomaa. Sitä voisi myös kutoa langan mukana.

 

Nyt ei muuta kuin odottelemaan syksyn viileneviä kelejä!

Sivuraiteilla

Vaihdoin pehmoisista langoista astetta kovempiin materiaaleihin:

Vanhat heinäseipäät ne saa tässä kyytiä! Sunnuntain ratoksi aloin hommiin, ja olkkari on edelleen työmaana. Valmistumiseen menee tovi, kun rautakauppakeikka pitäis ehtiä tehdä.

Toki puikotkin on kilisseet. Myssyntekele meni sittenkin purkuun, mutta uusi malli oli valmiina vaihtoehtona ja kudottukin jo, se odottelee vielä viimeistelyä.

Viikonlopun antia

Viime viikonlopulle osui useampia mielenkiintoisia tapahtumia, ja lauantaina pidin tehopäivän ja kävin kahdessa kohteessa. Aamulla suuntasin Silmä, pisto, tikki, takki käsityötarvikemarkkinoille. Olipa vain melkoinen tapahtuma, ihania lankoja, tarpeellisia tarvikkeita ja kaikkea muuta käsitöihin liittyvää oli esitteillä. Lisäksi erilaisia puheenvuoroja, joista kuuntelin Tikrun esityksen. Tyhjin käsin ei tarvinnut poistua:

 

Handun lankaa ostin ensimmäistä kertaa, ja tällaiset väripläjäykset houkuttivat. 

Käsityötarvikkeista siirryin designiin, eli Kaapelitehtaan Design marketiin. Viime vuonna tein hyviä löytöjä Vallilan osastolla, ja toivoin löytäväni nyt uudet verhot, mutta aika pienet valikoimat oli tällä kertaa. Eikä siis löytynyt verhoja. Mutta löytyipä muuta kivaa sisustukseen!

Kuvasin näköjään vähän vinoon... Nämä laatat ovat Terraviiva-nimisen putiikin mallistoa. Tekstilaattoja oli useammanlaisia, mutta tämä huvitti ja asettelinkin laatat sängynpäätyseinälle.

Syksyn merkkejä on muuten näkösällä, vaikka säätiedotuksissa väitettiin että olisi vielä kesä.

Sukkaharmitus ja syksyn lämmikettä

Mikä on kun lanka ei kestä... Nämä sukat tein siskolleni viime jouluksi, ja ne on jo nyt tämän näköiset:

Päkiän kohdat molemmista sukista ovat hiutuneet läpinäkyviksi, ja nimenomaan harmaan langan kohdalta. No, on se ticoticokin vähän kulahtanut. 

 

Siskoni soitteli, että olisi uusien sukkien tarve, ja minä kyllä ihmettelin, että kuinka jo nyt, kun aiemmin on sukat kestäneet useampia vuosia. Pyysin kuvatodisteita, ja tässä sen nyt näkee.. Voiko olla, että kivilattia (jota siskoni kodissa on paljon) kuluttaisi sukanpohjaa näin paljon, vai onko vain todettava, että harmaa lanka (joka siis oli alelöytö jotain minulle outoa merkkiä) on vain pettänyt? Sukkatoive on nyt otettu vastaan, ja äiti valjastettu paikkaamaan nämä nyt ensi alkuun. Positiivista on kyllä se, että kuvista huomaa kuinka sukkia on käytetty ahkerasti, kun ovat vähän nyppyyntyneet! Sitä nyt tuskin pystyy estämään millään.

Mutta sitten toisiin neuleisiin. Syksy tulee, vaikka vielä ei kovin viileää olekaan ja villakamppeita ei tarvita. Ehdin kuitenkin aloittaa viileneviin päiviin varautumisen, kun löysin ihanaisen langan Oulun työreissulta Lumoavasta langasta! Silkbloom finossa oli niin kaunis punaisen sävy, että sitä oli pakko ostaa pari kerää. Myyjän kanssa keskustelimme langan riittoisuudesta kauluriin, ja päädyin kahteen kerään jotta se ei loppuisi kesken. Lankaa riittää kuitenkin vielä myssyynkin!

 

Malli: Eleanor cowl, Knitty Deep Fall 2010

Lanka: Silkbloom fino, vajaa 50 g

Puikot: alaosassa 4 mm, yläosassa 3,5 mm

En tehnyt mitään muutoksia ohjeeseen, vaikka lanka oli hieman ohuempaa kuin ohjeen lanka. Laskeskelin, että leveys ei tule heittämään paljonkaan, jos kudon ohjeen silmukkamäärillä. Mietin kyllä yhden mallikerran lisäämistä, mutta olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. En ole kokeillut takin kanssa täätä, mutta näin äkkiseltään tuntuu sopivan kokoiselta. Halusin juuri tällaisen kaulurin, joka tulee lähelle kaulaa. 

Pitsikuviossa tapahtui joka kerros jotain, ja aina eriä kuin edelliskerroksella, mutta yllättävän joutuin tämä kutoutui. Ja edelleen ihastelen tämän langan tuntua. Silkin ja merinovillan yhdistelmä on taivaallinen! Ja langan värit ovat herkkuja.

Lankaa tosiaan jäi reilu kerä, ja pistin puikoille myssyn, jonka malli mielestäni passaa kaulurin kuviointiin aika kivasti. Tällä hetkellä vain näyttää siltä, että myssystä on tulossa vähän iso, ja toisaalta en ole varma, onko tuo malli sittenkään kivannäköinen päässä.. Katsotaan, kudon vähän eteenpäin vielä ja kokeilen sitten. Onhan tässä aikaa vielä ennen kuin myssyä tarvitaan, ehtii purkaa ja kutoa uuden! Tai jättää seuraavalle talvelle...

 

Kesäjuhlan tuntua

Nyt sain vihdoin kuvattua mekon, josta vihjailin viimeksi! Kesälle siis osui kahdet hääjuhlat, joista toiset on jo juhlittu (lahjaa esittelinkin edellisessä postauksessa) ja toiset ovat tulevana lauantaina. Juhlia varten ompelin mekon. Oikeastaan kaikki lähti siitä, kun löysin kivanvärisen kankaan jo joskus keväällä Vallila Outletin tarjouskorista. Kangas ei ole Vallilan omaa mallistoa, ja ilmeisesti kyseessä on verhokangas, mutta en antanut sen häiritä!

Kaavat ja ohjeet: Joka tyypin kaavakirja 1, nro 7 yläosa, vinkkiä myös kakkososan yläosan ohjeesta nro 7, jossa samaiseen yläosaan oli lisää muokkausvinkkejä. Idean liehukkeeseen helman toiselle puolen sain viime kesänä ystäväni häissä näkemästäni mekosta. Helman leikkaus jatkuu siis suoraan sivulle lantion kohdalta ja löpsähtää siitä liehukemaisesti alas (hankala selittää, harmi kun en ottanut kuvaa niin, että helman rakenne näkyisi).

Kangas: puuvillasatiinia ja vuorina normaali vuorikangas

Taas samalla kaavalla mennään, mutta se on kyllä hyvä kaava, ja muokkausohjeet sille on monipuoliset. Enkä voi kuin ihmetellä mekon istuvuutta, vaikka en tehnyt mitään muutoksia kaavaan mittasuhteisiin vyötärön kohdalla! 

Kuvat on otettu parvekkeellamme, joten helma jää kyllä vähän varjon puolelle ja kaiteesta osuu muutenkin hölmöjä varjoja mekkoon. Ja juhlatunnelma ja juhla-asusteet puuttuvat!

Ja näin huomaamaton se piilovetoketju on käytännössä. Käytin piilovetoketjupaininjalkaa, jota edelleenkin ylistän, vaikka en vielä ole muihin ompeluksiin sitä ehtinyt käyttääkään! Vetoketjun yläreunaan laitoin vielä hakasen pitämään vetoketjuhalkion kurissa.

Jotain säätöä... Mutta hyvin se istuu silti, eikä purista tai kiristä! Kaula-aukosta halusin umpinaisen venepääntietyyppisen. Kaulakorua ei oikein tähän voi laittaa, eikä tarvitse. Yritin metsästää kesälomareissulla sopivan sävyisiä punaisia kenkiä ja laukkua kangastilkku kourassa, mutta eipä löytynyt. Jouduin tyytymään mustiin kenkiin ja mustaan laukkuun, mutta nehän nyt sopii aina.

 

Ja helma heilahtaa!

Tämä kuva on heinäkuisista häistä, siinä vähän juhlatunnelmaa.

Monenlaista pientä

Reissussa oltu, ja seuraavaan reissuun jatketaan lyhyen kotivisiitin jälkeen. Jotain pientä on kuitenkin saatu aikaiseksi käsityörintamalla, jossain välissä. Seuraavaan reissuun sisältyy mm. hääjuhlintaa, ja häälahjaan lisäilin vähän omaa väriä.

Varsinainen lahja, pata, sai seurakseen reseptikirjan ja keittiöpyyhkeen. Reseptikirjaan kokosin valmiiksi muutaman sopivan reseptin ja askartelin kanteen kyltin. Pyyhkeen reunaan ompelin somisteeksi pitsiä ja ruutunauhaa. Kortti on askartelutaitojeni huippua: valkoinen kortti, johon liimasin tapetinpalasen!

Häiden lisäksi reissuun kuuluu kyläilyä kotipuolessa, ja tuliaisia lähtee mukaan.

Samalla kun ompelin häälahjapyyhettä, löysin varastojen kätköistä käsinkirjotun kangaspalasen, jota olen säästellyt sopivaa tarkoitusta varten. Huomasin, että se sopisi keittiöpyyhkeen koristukseksi, ja ompelin siis toisenkin pyyhkeen. Kirjottu kangas oli alunperin ilmeisesesti tarjottimen tmv. seinäpidikkeen toinen osa (eli sellainen, missä kahdella nauhalla roikotetaan tarjotinta), ja tämä on lähtöisin mummin ja papan jäämistöistä. Ja kun sopivaa pitsiä löytyi varastosta, en voinut jättää sitä laittamatta kaveriksi.

Puikoilla on ollut viime aikoina sukkia, niitä kun on helppo pitää mukana reissun päällä, ja viimeisimpänä valmistuivat nämä.

Malli: Bones (Neulekirjasta) omin sovelluksin (ja virhein!), aloitin kärjestä ja tein peruskantapään

Lanka: Zitron Trekking Pro Natura, itse värjätty (tein värjäyskokeiluja joskus taannoin, mutta värit jäi jotenkin vaisuiksi)

Puikot: 2,5 mm

Ajattelin tarjota näitä sukkia mummille, toivottavasti koko on sopiva (luulisin kyllä, että on).

Vielä lopuksi on pakko hehkuttaa vetoketjuonnistumista! Hankin viime kesänä piilovetoketjupaininjalan, jota pääsin nyt vasta testaamaan, ja hei, se toimii oikeasti! Ei tarvittu mitään ylimääräistä säätöä, kun mekon vetska oli siististi paikallaan. Itse mekosta lisää myöhemmin.

Pyykkipäivän juttu

Olen viihtynyt viime aikoina hyvin ompelukoneen äärellä, kun taas valmistui pieni ompelus. Pyykkipojat saivat uuden säilytyspaikan.




Pyykkien ripustaminen ulos kuivumaan on nyt kivempaa, kun on sievä pyykkipoikapussi. Poikaystävän paita olikin varsin riittoisa, kun siitä tuli yöpaita, pikkusammakko ja vielä tämä pussukka!




Tein pussukan paidan toisesta hihasta, ja hihansuiden nappilistat ompelin pussin suuksi. Kauluksesta tuli sopiva kantohihna pitsillä somistettuna. Vuorin tein omasta valkoisesta paitapuserosta.

Ja kaiken kruunaa kirjailtu kyltti, mitä pussi sisältää. Kerrankin viitsin panostaa somistukseen! Ja ihan omista varastoista löytyi kaikki, kirjontalankakin sattui sopivan väristä.