Sekalaista settiä

Isä sai minulta jouluna lahjakortin, jossa lupasin toteuttaa ompeluksen tai kudelman, ja isä toivoi uudet säärystimet hiihtovarusteisiinsa. Pistin säärystimet sitten heti puikoille, kun joululomalta kotiuduin.

Malli: aikalailla hatusta vedetty silmukkamäärä (mittoja otettu vanhoista säärystimistä), ensin jokunen kerros 1 o 1 n joustinta ja sitten 3 o 2 n joustinta raidoittaen sopivasti
Lanka: 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm
Kirppisnapit koristuksena ja myös merkkinä siitä, että säärystimet tulevat oikeinpäin, joko napit ylös tai alas.

Säärystimet on toimitettu pohjoiseen, ja testattukin hetimiten tositoimissa hiihtoladulla. Kuulemma toimii hyvin, vaikka ehkä pituutta voisi lisätä. No, jatko-osuudet voidaan toteuttaa seuraavalla pohjoisen reissulla, lankaa kuitenkin jäi!

Huomasin hauskan Mahdottomasti Materiaalia -haasteen 37 tuntia vuorokaudessa -blogissa. Päätin osallistua ainakin tähän ensimmäiseen nappihaasteeseen, ja varmasti ajan ja innostuksen puitteissa muihinkin. Materiaalia mun huushollista löytyy moneen lähtöön, eikä ne vissiin ole tarkoitettu säilöttäväksi ikuisiksi ajoiksi! Ja saahan noista muiden tekemistä jutuista taas mainioita ideoita.

Säärystimissä on napit, eli sopivat haasteeseen. Lisäksi virkkailin vähän kukkasia.




Isompi on tehty Virkkaajan vinkit -kirjan ohjeella Novitan Floricasta ja toisesta harmaasta langasta (nimetön nyttyrä lankalaatikossa) kaksinkertaisena. Koukku oli 3,5 mm. Tämä kukkanen päätyy ehkä rintakoruksi, pitäisi vielä ommella hakaneula taustalle.




Pienempi on pelkkää Floricaa, virkkasin tällä ohjeistuksella, koukku taisi olla 2 mm. Kukkasen lähetin ystävälleni kutomani Rinsessa-pipon mukana, että hän voi laittaa sen pipon koristukseksi jos haluaa. En nyt saanut piposta julkaistavaa kuvaa ennen kuin pistin sen postiin, mutta Rinsessa-pipohan on tuttu Ullaneuleen ohje.

Aikaa nappihaasteessa on sunnuntaihin saakka, katsotaan ehdinkö värkätä vielä jotain muuta nappiaiheista. Idea kyllä on!

Pussukka tärkeille tavaroille

Vuoden ensimmäiset synttärijuhlat on juhlittu, kun serkun tytär täytti 4 vuotta. Ompelin hänelle pienen pussukan tärkeitä tavaroita varten.




Valitsin kangasvarastostani kankaat, joissa on vaaleanpunaista, koska sehän on tietysti tämän 4-vuotiaan prinsessan lempiväri! Tarvikevarastostani löytyi myös sopivan pinkki vetska ja nauhavarastosta pinkkiä polvekenauhaa koristeeksi. Olen vähän keräillyt tarvikkeita tällaisia pikkupussukoita varten, ja nyt sitten sain osan käyttöön.




Päällikangas on Eurokankaan puuvillalaarista ja vuorikangas on Marimekon poistomyynnistä ostettu tilkku, kuosina Keisarinna (sopii siis vallan mainiosti prinsessalle!). Silitin tukikankaan päällikankaaseen, niin pussukasta tuli vähän tukevampi. Pussukan kokoa en mitannut tarkalleen, mutta vetoketju oli 15 cm, ja korkeutta taitaa olla vähän enempi. Osviittaa otin Hipun pussukkaohjeesta. Mulla on aina hankaluuksia ompelujärjestyksen kanssa, kun teen jotain vuorillisia juttuja, niin tällaisista perusteellisista ohjeista on todella hyöytyä!




Ja ketäs sieltä kurkistaakaan! Pussin sisälle pistin lisäksi sorminukkekaverukset lehmän ja hepan.

Joulupaketeista paljastunutta, osa 2

Näin on pistetty viime vuosi pakettiin ja käännetty uusi vuosi kalenterista. Hyvää alkanutta vuotta siis!

Palataan kuitenkin hetkeksi vielä joulutunnelmiin ja siskon joululahjaan. Värimaailma jatkuu samana kuin edellisessä postauksessa esitellyissä äitin villiksissä.




Ja näistä rullista paljastuu....




... sukat, melkein polvipituutta.

Malli: perussukka kärjestä aloittaen, raidoitus neljällä kerroksella, tiimalasikantapää, varren levennykset hatusta heittäen
Lanka: Novita Tico tico puna-keltainen ja Bärengarne Tom Klassik (löytö Menitan alekorista), yhteensä n. 100 g
Puikot: 2,5 mm
Varren päättelyssä käytin Elizabeth Zimmermann's sewn bind off -tekniikkaa, mikä oli tähän sukanvarteen ihan oivallinen ja joustava päättely. Tosin hieman työläs normaaliin päättelyyn verrattuna.
Muuta: Tein ensimmäiseen sukkaan heti alussa virheitä, jotka piti muistaa toistaa oikeassa järjestyksessä toiseenkin sukkaan! Eli silmukoita tuli lisättyä kärjessä kaksi liikaa ja kerrosten vaihtumiskohta tuli sivulle, ei keskelle taakse. Nämä molemmat erheet huomasin vasta kantapäätä aloittaessa, joten purkamista en harkinnut!

Aloitin sukat varmaan jo elokuussa, ja ne kulkivat mukana työmatkaneuleena koko syksyn. Mietin, annanko sukat siskolle jo synttärinä marraskuussa vai vasta jouluna, ja kun keksin tämän liivin synttärilahjaksi, niin nämä päätyivät joulupakettiin.

Sukan vartta koristaa pieni virkattu kukkanen ja nappi:




Nämä sukat tein siis ennen äitin villiksiä, ja kun lankaa jäi sukkien jälkeen vielä n. 50 g per kerä, niin sain hyvät pohjalangat villahousuihin.

Annoin sukkien raidoittua omaan tahtiinsa eikä niistä tullut symmetriset, mutta näin ne on kyllä hauskemmat! En tykännyt Tico tico -langan kaikista väreistä, ja katkaisinkin jossain vaiheessa pitkän pätkän persikan sävyä pois. Tiesin, että siskoni ei välitä kaikista näistä väreistä, mutta kuulemma hyviä värejä oli kuitenkin ihan riittävästi!




Sukkien lisäksi sisko sai lahjakortin tilaustyöhön, eli lupasin tehdä jonkun vaatteen ommellen tai kutoen. En tosin ole vielä saanut tilausta! Isä sai samanmoisen lahjakortin, kun en millään keksinyt, mitä hänelle tekisin joululahjaksi. Tilaus tulikin samantien, isä tarvitsee uudet säärystimet. Hän kun hiihtäessään tykkää pitää säärystimiä ja edelliset mun tekemät on jo kertaalleen korjattu, ja on ne vähän venyneet ja huopuneet käytössä.

Aikalailla raidallisvoittoisia on olleet mun viime aikaiset kudelmat! Mutta on ne kivoja kutoa ja raitaneuleet on pirteännäköisiä, ja saahan raitoihin kivasti pieniäkin lankakeriä tuhottua.

Joulupaketeista paljastunutta, osa 1

Kinkkua, poroa, laatikoita, suklaata ynnä muuta on nyt nautiskeltu siihen malliin, että vois jatkossa pärjätä vähän vähemmälläkin ruualla :) Vaan mukavaa on tämä lomailu pohjoisessa, vaikka täällä pakkasia piteleekin!

Joulupaketeista paljastui kaikkea kivaa kaikille! Ja vielä oli jokunen paketti allekirjoittaneen käsialaa.

Äitille kudoin Jämälanka-kirjan Sakura-villahousujen innoittamana työmatkapyöräilyä varten (ja miksei muutakin ulkoilua varten) lyhyet raitavillikset.




Kuvassa äiti kokeilee samalla toista saamaansa joululahjaa eli ulkoilukerrastoa.



Malli/inspis: Jämälanka-kirjan Sakura-villahousut ja Neulekirjan Milli-molli-housut (tosin Neulekirjan ohjeesta ei paljon ehtinyt jäädä mieleeni, kun jouduin jo kirjan palauttamaan kirjastoon!)
Koko: äitille sopiva (ja tarkoituksella myös mulle, jos äiti ei olis tykännyt)
Langat: erinäisiä sukkalankoja laatikon pohjalta, mm. Novita Tico Tico, Mokkasukkaa sävyissä Virginia ja Muonio, Punta yarns Merisock, Dropsin alpakkaa ruskeana ja harmaana
Puikot: 2,75 mm vyötärönauha ja lahkeensuut, 3 mm muuten
Napit: kirppiskamaa omista varastoista
Vyötärössä kuminauha

Minä kun en suosi saumoja ja niiden ompelua, niin tein nämäkin saumattomana. Aloitin ylhäältä vyötärönauhasta, ja käytin ekaa kertaa provisional cast on -luomistapaa, joka oli hieman työläs, mutta erittäin kätevä siinä vaiheessa, kun vyötärönauha taitettiin kahtia ja yhdistettiin. Koska langat olivat ohuempia kuin Sakura-housujen ohjeessa, jouduin laskemaan silmukkamäärän uusiksi, ja loin sitten vähän liikaa silmukoita. Huomasin tämän vasta kun olin taittanut vyötärönauhan ja ehtinyt kutoa housuosuuttakin ehkä noin sentin verran, joten tein pikaratkaisun, ja jätin vyötärönauhan purkamatta, päättelin siitä vain tarvittavan silmukkamäärän pois, jatkoin housuosan kutomista, ja sitten lopuksi ompelin vyötärönauhan koneella kiinni ja leikkasin liiat pois.

Säädin vähän myös haarakiilan levennyksiä, ja ihan hyvin onnistui, housut istuvat ja ovat sopivat. Lahkeensuihin tein muutaman kerroksen joustinta ja päättelin taas uudella tekniikalla, Picot bind off:illa. Laitoin lahkeensuihin myös kierrokset ohutta kumilankaa, kun reunus olisi jäänyt ikävästi rullalle. Toiseen lahkeeseen virkkasin koristeeksi myös kolme pientä kukkasta. Ja etumuksessa on ohjeen mukaisesti valenappilista.




Äiti tykkäsi villiksistä, joten mun pitää alkaa keräämään sukkalangan jämiä lisää, että saan itselle joskus omat!

Mökille tein piirakkavuokakellon, vähän samanlaisen kuin itselleni aiemmin. Napit ja vuoka on molemmat kirppikseltä, kellonkoneisto on uusi. Ihan kivastihan tuo passaa mökin hirsiseinällekin!




Siskon lahjasta kerron myöhemmin, kun palailen kotimaisemiin ja omalle koneelle. Jatkan vielä pari päivää lomailua täällä pohjoisessa, ja kohta on ohjelmassa rieskantekoa leivinuunissa! Saa nähdä kuinka onnistuu :)

Pientä pukinkonttiin

Täällä alkaa olla jouluvalmistelut loppusuoralla. No, kolme yötä jouluun, niin sopii ollakin :) Olen kyllä tyytyväinen, ettei ihan viime tinkaan jäänyt lahjojen teko, eikä mitään stressiä ehtinyt ilmaantua.

Tällainen raitasetti parivuotiaalle on menossa pukinkonttiin.




Jottei ilman jännitystä selviäisi näin aikuisiälläkään joulun alla niin näitä tehdessä sai jännittää, kuinka lanka riittää! Pientä säätöä tietysti piti lapasiin tehdä, eivät ole siis ihan symmetrisen samanlaiset, mutta ei voi erehtyä parista.




Pipon malli: Tychus omin sovelluksin, mm. reunuksena 2 o, 2 n joustinta aika pitkästi
Lapaset: omasta päästä
Lanka: Viking Baby ull (turkoosi ja vaaleanharmaa) ja joku sukkalanka (tummanharmaa)
Puikot: 3 mm ja 2,75 mm
Koko: toivottavasti 2 vuotiaalle sopivat, mutta lankoja on muutamia metrejä, joten tarvittaessa jatketaan pituuksia!

Lapasissa tosiaan raidoittelin turkoosia ja harmaata vähän silleen miten näytti riittävän, joten peukut ja joustimet sekä lapasen päät tuli eri paria.

Nyt mulla on vielä kaksi päivää töitä ennen kuin alkaa viikon joululoma! Aatonaattoiltana hyppään sitten junaan ja toivottavasti se on ajallaan perillä aattoaamuna siellä joulupukin naapurissa Napapiirillä.

Toivotan tämän kynttiläkuvan myötä teille oikein hyvää joulua!

Myssykavalkaadi

Mulla oli vähän yhdistelyongelmia vanhojen huivien ja myssyjen kanssa, kun hankin uuden takin tälle talvelle. Mietin jo, kutoisinko uuden huivin jonkun vanhan myssyn kaveriksi, vai kuitenkin myssyn vanhojen huivien pariksi. Sitten vielä vanha punainen huivi sekoitti pakkaa, kun se tuli takaisin päivittäiseen käyttöön, ja sen kanssa ei ollutkaan sopivan väristä pipoa!

Näitä miettiessä Sisäisen villapaidan Vilma julkaisi Hedda-myssyohjeen, ja hankin sen hetimiten. Ihastuin nimenomaan tuohon slouchy-malliin, se kun näytti lörpsähtävän kivasti takaraivolle. Helmet koristeena myös ihastuttivat. Samantien hankin myös langat, itse asiassa kahdetkin. Ja ei muuta kuin pipo puikoille!



Hedda nro 1, harmaa
Lanka: Gjestal Bris, n. 75 g (50 % villaa, 50 % soijaa, mielenkiintoinen koostumus), Lankamaailma Nordiasta
Puikot: reunus 4 mm, muuten 5,5 mm
Lisäksi pieni pätkä valkoista nauhaa rusettiin.

Kudoin ensimmäisen rivin nyppyjä, mutta totesin ettei tule kaunista jälkeä, niin purin ne pois. Voisin lisätä jotkut helmet tai paljetit nyppyjen kohdalle, mutta vielä en ole ehtinyt, kun pipo pääsi heti käyttöön! Lanka vaikutti hieman nuhjaantuvalta, mutta valmiina pipo on oikein pehmeän oloinen. Kylmällä ilmalla huomaa kyllä, ettei pipo ole niin lämmin kuin enempi villaa sisältävät pipot. Tämä harmaa Hedda sopii siis tuon vanhan Kiri-huivin kanssa, mutta sopii toki muidenkin huivieni kanssa.



Hedda nro 2, punainen
Lanka: Linie 8 Starwool Maxi (100 % merinovilla), Vihreästä vyyhdistä
Puikot: reunus 4,5 mm, muuten 5,5 mm
On muuten ihanan pehmeä tuo merinovilla!

Eihän nuo huivi ja myssy ihan sävy sävyyn ole, mutta ihan välttävän samanvärisiä silti. Myssy kaipaa vielä jonkun koristuksen, ehkä virittelen jonkun nappi-silkkinauhayhdistelmän. Huivi on muuten kudottu silloin, kun Teddy-lanka tuli Novitan valikoimiin!




Kovin "slouchyja" nuo myssyt eivät kyllä ole.. Yritin löytää ohjeenmukaisesti langat, joissa tiheys olis 16s / 10 cm, mutta se oli haastavaa, ja vietinkin Lankamaailmassa vissiin puoli tuntia pyöriessä ja lankoja tutkiessa. Ja mieleistä väriä tai koostumusta ei meinannut langoista löytyä. Nämä molemmat langat on vähän ohkaisempia, 18 s/10 cm, ja olisi ehkä pitänyt ottaa paksummat puikot että olisi saanut löysemmät pipot. Toisaalta sittenhän näistä olisi tuullut läpi! Malli oli äärettömän koukuttava, kun joka kerroksella tapahtuu jotain palmikonkiertoa tai silmukan siirtoa. Valmista tuli hetkessä, toki paksuhko lanka edesauttoi valmistumista. Molemmat myssyt on olleet jo käytössä, harmaa tämän viikon ja punainen tämän päivän. Toimii!

Ja hei, sopii tämä harmaa myssy myös punaisen huivin kanssa:




Sitten loppukevennyksenä todisteita siitä, kuinka hankalaa on kuvata itse omaa päätänsä ja saada se pipokin kuvaan mukaan (nämä ei edes ole pahimmasta päästä, tärähtäneitä kuvia tuli vino pino!):

Kesävoita talvipakkasella

Ensimmäinen joululahja on nyt valmis ja paketoitu!




Malli: Kesävoi-sukat Neulekirjasta
Lanka: Araucania Ranco solid, n. 50 g
Puikot: 2,5 mm
Koko: n. 35

Malli oli mukava kutoa, pitsikuvion oppi helposti ulkoa. Sukat kulkivat työmatkalla mukana ja siinäpä ne kutoutuivat kuin itsekseen. Tosin langan alkutaival ei ollut ihan niin ruusuinen... Siitä piti tulla Baudelaire-sukat itselle:




Ja aika pitkälle pääsinkin, kun totesin, että onpa ahdas sukka jalkapöydän kohdalta. Malli ei näköjään ollut mun jalalle sopiva, enkä osannut sitä korjailla, vaan purin kokonaan. Ja onhan tämä lanka Kesävoi-sukkinakin kiva!




Tuo purkamisepisodi sai mun fiilikset lankaa kohtaan kuitenkin aika alhaisiksi, enkä taida heti hankkia tätä uudelleen. Tosin mietin kyllä, pitäiskö tätä kutoa paksummilla puikoilla, vaikka 2,75 millisillä. Onko kokemuksia? Lankaa jäi saman verran jäljelle, joten voin kokeilla, auttaako puikkokoko asiaan ja nostaako tuntemuksia yhtään plussalle!

Sukat paketoitiin kirjan kera lahjakääreisiin:




Jossain joululehdessä näin paketteja, joihin oli lahjanaruksi kääritty ihan villalankaa, ja mikäpä onkaan parempi tapa käyttää jämälankoja! Ja nyt on paketti valmiina pukinkonttiin.