Nyt lankahamstereihin osallistuessa olen saanut jonkin verran lankavarastojeni jämänöttösiä ja paikkaansa etsiviä korkkaamattomia keriä kudottua. Silti noita lankakeriä pyörii nurkissa ihan tarpeeksi! Pieniin neulomuksiin saa kyllä kivasti kulutettua keränloppuja, ja yhden jämätyön kohteeksi joutuikin (tai pääsi!) ystäväni pian kaksivuotias tytär.
Omista sukista oli jäänyt lankaa sen verran, että sain tällaiset pilkkusukkaset tehtyä. Lankaa jäi silti varmaan saman verran mitä näihin meni, voisin vaikkapa tehdä samaa värimaailmaa olevat lapaset vielä.
Malli: perussukka lapsen koossa; silmukoita varressa 54 ja terässä 52; tiimalasikantapääPuikot: 2,5 mm, varren kirjoneuleessa 3 mmLangat: OnLinie Supersocke (ruskea), Mokkasukka (pinkki), Novitan Nalle tai Wool (valkoinen, vyöte hukassa joten ei varmuutta merkistä), kulutus yhteensä 40 g
Pilkkukuvion olin bongannut jo aikoja sitten Neulovan nartun blogista. Pilkut on sinänsä yksinkertainen kuvio, mutta mun mielestä näillä nimenomaisilla väreillä siitä sai aika hauskan kokonaisuuden. Ja olipahan vaihteeksi jotain muuta kuin perinteistä raitaa!
Itselleni tein sitä vastoin pikkusukat:
Malli: Suloset-pitsineulesukat (Kotiliesi 21/2009, taas kerran!), ilman vartta, sukansuu viimeistelty rapuvirkkauksella
Lanka: Le fibre nobili by Filatura cervinia (villa-silkki-kasmir), 60 gPuikot: 3,5 mm
Suunnittelin tällaisia "söpöstelysukkia" jo tuossa talvella, ja näillä on ihan järkevä (?!) käyttötarkoituskin. Nimittäin jalkojen rasvaamisen jälkeen jalkaan pistettävät sukat, joita myös unisukkina on mahdollista käyttää! Ja koskapa käyttötarkoitus oli näinkin ylellinen, piti sukkiin saada sievä pitsikuvio ja rusetti.
Näistä kuvista ja tunnelmista siirryn pian ihan muihin maisemiin, eli pääsiäisen viettoon Ylläkselle. Tätä lomaa on jo odotettukin, toivottavasti vain säät suosivat ulkoaktiviteetteja! Hyvää pääsiäistä!
Mitä voikaan tapahtua, kun koira pääsee käsiksi vauvan myssyyn...
Tein ystäväni vauvalle syksyllä myssyn. Tässä joku aika sitten ystäväni kyseli, josko mulla olisi vielä tätä samaista myssylankaa jäljellä, kun sukulaisen koira oli päässyt vähän maistelemaan vauvaraukan myssyä ja reikiähän siitä kehkeytyi.. Aika hyvä maku koiralla, täytyy sanoa, kun villa-silkki-kasmir-sekoite on näin hyvin maistunut!
Lankaahan oli vielä jäljellä,ja lupasin katsoa, osaanko tehdä asialle mitään ja paikata myssyä. Postissa sain sitten tämän kovia kokeneen myssyn.
Mulla kun ei parsimisen taito ole hyppysissä ja nämä reiätkin olivat aikas isot, päädyin ihan omaan ratkaisuun. Eli tein kokonaan uuden myssyn!
Ohje: Moda 1/2007, malli 57
Koko: kuulemma sopiva ja passeli tyttöselle, muistaakseni ohjeen toiseksi isoin kokoLanka: Le fibre nobili by Filatura cervinia, 30 g
Kukkasen siirsin vanhasta myssystä.
Puikot: 3,5 mm
Vanha reikäinen myssy lähti postin matkassa myös, koiralle loppuun mutusteltavaksi!
Alkutalvesta poikkesin Hakaniemen hallin Vihreässä vyyhdissä, josta löysin pehmoista ja kauniin väristä merinovillaa. Väri sattui täsmäämään untuvatakkiin, joka mulla silloin ostosreissulla oli päällä! Se ratkaisi asian, ja ostin kaksi vyyhtiä, joista päätin kutoa pipon ja huivin. Huivintekelettähän vilauttelinkin jo aiemmin.
Pipo valmistuikin joskus tammikuussa, mutta ei ole päässyt vielä käyttöön, koska se odotteli seurakseen huivia. Ja toisaalta talven kovilla pakkasilla se olisi ollut liian ohut. Huivin kanssa menikin sitten vähän pitempään... Vaikka huivi ei olekaan pelkkää sileää neuletta, tuntui kutominen iäisyydeltä ja huivi pitkältä kuin nälkävuosi (tai jotain!). Sovitin jossain vaiheessa aina yhden mallikerran jälkeen, josko huivi olisi jo sopiva! 
Pipon malli: eri ohjeista sovellettu omaan päähän sopivaksiLanka: Abuelita Baby merino lace, n. 50 gPuikot: 3 mmNappi kirppislöytö
Lanka käyttäytyi aika jännästi: alun resorin kudoin tasoneuleena, ja raidoitus on hieman epätasaista, sileän osuuden pyöröneule on taas hyvinkin tasaista raitaa, kunnes päästään kavennuksiin ja väri meni laajemmiksi alueiksi.
Huivin mallia mietin kovasti. En halunnut kutoa pelkkää tasaista oikeaa tai joustinta, vaan halusin jonkun kuvion, ettei kutominen alkaisi kyllästyttää. Muistin nähneeni jossain Novita-lehdessä jonkin aaltokuvioisen huivin, ja löysinkin sitten lehtiä selattuani 7-veljes-langalle suunnitellun huivin. Arvelin, että yksinkertainen aaltokuvio yhdistettynä tähän hieman raidoittuvaan lankaan voisi olla passeli. Ja mun silmää tämä kuvio ainakin miellyttää!
Huivin ohje: Novita talvi 2008 / malli 73,
huivi on kooltaan 25 cm x 185 cmLanka: Abuelita Baby merino lace, n. 150 g
Puikot: 4 mm
Saapa nähdä, pääseekö tätä settiä enää monta kertaa käyttämään tälle talvelle, mutta tuleehan se ensi talvikin joskus! Ennen ensi talvea mun pitäisi varmaan tehdä inventaario huivi- ja pipolaatikoissa, voisi olla karsimisen paikka.
Tein helmikuussa heräteostoksia netissä, Lankakauppa Kujeessa. Sinne oli tullut uutuutena erilaisia pinkin/vaaleanpunaisen sävysiä lankoja, ja mainittiin, että näitä värejä tarjolla vain nyt. Palasin sivuille monta kertaa ihastelemaan lankoja, ja mietin, ostaisinko vai enkö osta, ja miten paljon ja mitä sitten kutoisin. En ole aiemmin ostanut lankoja netistä, kun jotenkin niihin saa paremman tuntuman, kun pääsee hiplaamaan ja tunnustelemaan langan tuntua, ja näkee väritkin toisella tavalla. Mutta niin vain sitten klikkailin kassan kautta ulos, ja tilasin neljä vyyhtiä Cascade Pastazaa. Ja suunnitelmakin langoille kehkeytyi, mutta päätin odotella maaliskuulle ennen kuin starttasin, että saan langankulutuksen Lankahamstereihin.
Tällainen yläosa siitä langasta syntyi. Mikähän tämmöisen vaatekappaleen nimi sitten virallisesti onkaan! 
Ohje: En käyttänyt suoranaisesti mitään yksittäistä ohjetta, vaan otin mallikuvion Suuren Käsityölehden numerosta 10/2007, ohje 25. Tämä malli löytyy myös Rowanin ohjevihkosesta numero 42. En halunnut kuitenkaan liehuvia hihoja, kuten tässä ohjeessa, joten otin mittoja Kotilieden 16/2009 ohjeesta Puolukkaraita-neulepusero. Hieman olisi saanut olla enempi mittaa puserolla, mutta lanka loppui just tässä kohdassa!
Lanka: Cascade Pastaza, 400 g Puikot: 6,5 mm
Aloitin ensin puoli numeroa pienemmillä puikoilla, mutta kun olin saanut 200 g tuhottua, huomasin, että lanka ei tule riittämään millään puseroksi asti... Olin toki tehnyt mallitilkkuja monenkokoisilla puikoilla, ja vertailin niitä molempiin käyttämiini ohjeisiin. Eipä sitten auttanut muu kuin purkaa tekele ja vaihtaa taktiikkaa. Muokkasin aloitusta hieman ja vaihdoin puikot isompiin, ja jännitys oli koko ajan päällä, riittääkö lanka ja millainen puserosta tulee! Katsotaan, miten tämä käytössä toimii. Jos puseron pituus alkaa vaivata, pitää hankkia lankaa vielä yksi vyyhti, ja jatkaa pituutta. Yksi oma säätö näkyy muuten yllä, oikean kainalon alle jouduin kutomaan pari pienempää lehteä, ettei olisi tullut liikaa silmukoita sivusaumaan! Mutta tuo nyt on vain pieni kauneusvirhe, ei se ole niin justiinsa! 
Väri on ihana, utuisen marjapuuronpunainen, tykkään! Lanka on 50 % lampaanvillaa ja 50 % laamaa, mielenkiintoinen sekoitus. Saa nähdä, miten langan pieni pörröisyys käyttäytyy, lähteekö siitä karvaa vaatteisiin tai muuta. Kutoessa lanka tiputteli karvoja, mutta ei haitaksi asti. Nyt vain talvi on kääntynyt kevääseen, ja voipi käydä niin, että käyttöä tälle puserolle on vasta ensi talvena.
Lankakauppa Kujeeseen olin kyllä tyytyväinen. Olin bongannut kehuja kaupasta jo aiemmin, ja tuli todettua hyvä palvelu nyt itsekin! Toimitus oli nopea, ja lankojen mukana tuli hedelmäkarkkeja yksi per vyyhti, sehän se kutojaa miellyttää :)
Mutta sitten otsikossa lupaamaani pienempään. Innostuin virkkaamaan lintusia, olisiko kevät ja pääsiäinen jo mielessä!
Virkkasin viisi lintua, joista yksi pääsi jo koristamaan oveani. Ohjeen löysin Neulovan Nartun blogin kautta, ohje siis täällä. Käytin Novitan Tennesseen jämiä sekä Anttilan puuvillalankojen jämiä. Silminä lintusilla on napit tai helmet.
Linnut pääsivät narsissin seuraksi ainakin toistaiseksi. Tuo narsissi on kyllä komea, sain sen pari viikkoa sitten ystävältäni ja olisiko se nyt viikon verran kukkinut. Ja vielä kukoistaa!
Ihana kevään tuntu, aurinko ja pikkupakkanen, ihan kuin olisi hiihtolomalla! Mullahan toki ei sellaista lomaa ole, mutta aina voi kuvitella :) Tästäkin kuvasta voisi melkein olettaa, että istun kahvilla jossain tuntureiden kupeessa terassilla hiihtolenkin jälkeen.
Hiihtolenkin jälkeen toki, mutta ihan omalla parvekkeella ollaan. Kuvassa näkyy lisäksi mun uudet kämmekkäät, jotka tein ensimmäisenä Lankahamsteri-projektina.
Ohje: Lämpöset-ranteenlämmittimet, Kotiliesi 21/2009Lanka:
Le fibre nobili by Filatura cervinia (100 % merinovilla) n. 50 g, Tallinnan reissulta reilu vuosi sitten hankittu, joten on jo aikakin kutoa pois
Puikot: 3,5 mm
Tässä kyseisessä Kotilieden numerossa oli ihmeen monta toteutuskelpoista mallia, saa nähdä mikä seuraavaksi sieltä päätyy puikoille! Tosin ohje oli hieman epäselvä, enkä heti tajunnut, että kämmenpuolelle tulee koko matkalta joustinta. Mutta nämä on hyvät ja pääsee käyttöön, kunhan lapaskeleistä lauhtuu! Ja ainakin tämmösinä after ski -käsineinä voi hyvinkin käyttää :)
Lankahamsterit vähän hidastaa muiden, ennen maaliskuuta aloitettujen neuleiden valmistumista. Mutta ei oteta stressiä!
Eihän täällä mitään valmiita neuleita ole, e-hei! Mutta pientä tuunausta ja askartelua (=sisustusta) on tullut taas harrastettua.
Aikaisemmin esittelin kenkälaatikosta tuunaamani säilytyslaatikon (kuvassa vasemmalla), se on päällystetty vanhoilla Kotilieden sivuilla. Nyt sitten laatikko sai seuraa pienemmistä rasioista (kuvassa oikealla). Ne ovat siis vanhat Aino-jäätelörasiat, jotka ovat olleet vastaavassa käytössä ompelutarvikerasioina, mutta ilman kaunista pintaa. Matkalaukku ison laatikon päällä on kirppislöytö, ja pitää sisällään puuvillatilkkuja.
Päällystin toisen rasian Kotilieden sivuilla, sillä niitä jäi jäljelle aiemmasta projektista, ja toisen ruskea-vaaleanpuna-pilkullisella kankaalla. Kankaat ja lehdet on kiinnitetty Decoupage-lakalla. On se vain kätevä aine! 
Taas löytyi hauskoja mainoksia Kotiliedestä, ja poimin osuvimman: "Itse ompeleminen on hauskaa", mainostaa koko perheen vaatteiden kaavoja. Jos yhtäkkiä ompeluinnostus lakkaa (esimerkiksi silloin, kun ompelukone ei suostu yhteistyöhön), voi kurkata rasian kantta ja yrittää motivoitua! Rasian kyljessä on kuva neulojan esiliinasta, jonka myös taannoin esittelin, pitihän se ottaa talteen! Rasiat pitävät sisällään erilaisia ompelutarvikkeita, tukikankaita, pitsejä ja nauhoja muun muassa.
Samaan syssyyn päällystin kansion samaisella pilkkukankaalla.
Tähän kansioon yritin mahduttaa kaikki tulostamani tai kopioimani neule- ja ompeluohjeet. Tuunausprojekti liittyi siihen, kun järjestelin ompelunurkkaustani uuteen uskoon. Pitihän kaikille tarvikkeille saada kivannäköiset säilytyssysteemit!
Bongasin myös yhden hyvän idean Pujoliivi-blogista: lasipurkin voisi täyttää jämälangoilla, jolloin se olisi aika värikäs ja hauska sisustuselementti. Ja tulipa mieleeni että voihan se inspiraatio jämälankojen käyttöön iskeä paremmin, kun langat ovat näkösällä!Jämälangoista tulikin mieleeni, että ilmoittauduin Lankahamstereihin. Viime viikonloppuna lankalaatikkoa tuulettaessani tulin siihen tulokseen, että entiset langat olisi saatava kulutettua. Eihän mulla niin paljon lankaa ole kuin joillain muilla, mitä olen blogeissa nähnyt, mutta nyt on hyvä syy alkaa langanostolakkoon ja kuluttamaan vain omia varastoja!
Onpa mukava viettää pakkaspäivää sisällä ja katsella ulos, kun aurinko paistaa ja hanget hohtaa, ja välillä tuuli pölläyttää pakkaslunta, joka kimaltelee kuin taikapöly! Samalla voi puuhastella kotihommia, ja ihan ekstrana tuulettaa lankalaatikon sisältöä! Tänään on kunnolla pakkasta (-20), joten langat saa kovaa kyytiä.
Talven pakkaskeleissä käytän käsien lämmittimenä lapasia nahkahanskojen päällä. Omistan kahdet revontulilapaset, molemmat olen saanut mummilta. Hän ei tietääkseni ole kumpiakaan kutonut itse, enkä sitten tiedä, kuka ne on tehnyt.
Valkoiset lapaset sain penkkareihin viime vuosituhannen loppupuolella, ja ne ovatkin vähän kulahtaneet: toisessa peukalossa on reikä! Molempia peukkuja on paikkailtu jossain vaiheessa, mutta toiseen on tullut reikä paikkauksen viereen. Ja minä en osaa sitä parsia, höh.. Pitänee kysäistä mummilta apua! Mutta siis, penkkareihin sain nämä revontulilapaset, kun meidän koulun perintenen penkkariasu oli lapinpuku ja nämä sitten täydensivät asustuksen. Lapinpukuperinteestä on kyllä sittemmin luovuttu. Mustat lapaset sain jokunen vuosi sitten, ja ne ovat vähän paksummat kuin valkoiset, joten ne ovat olleet tänä talvena ahkerammssa käytössä.
Minua alkoi kuitenkin kyllästyttää, kun kummatkaan lapaset oikein sovi muiden asusteiden ja takkien kanssa yhteen. Siitäkin huolimatta, että ovat kauniit perinnekuvioiset lapaset ja niitä on ihasteltu! Päätin siis kutoa uudet lapaset.
Aiemmin jo mainitsin matkakäsityöstäni kassin pohjalla, mutta en tullut paljastaneeksi sen sisältöä. No, se on tässä, valmiina:
Malli: omasta päästä silmukkamäärä, Rinsessa-setin palmikko
Lanka: Novita Sointu (aika akryylipitoinen lanka, saatu ystävältä), reilu puoli kerää, ehkä 60 g
Puikot: 3,5 mm
Tein joku viikko sitten junamatkan Vaasaan, ja otin mukaani lankaa, puikot ja tulostetun ohjeen. Ohjeesta oli kuitenkin jäänyt tulostumatta kaavio. Halusin kuitenkin kutoa matkalla, ja mietin pääni puhki kaikki ulkoa osaamani mallineuleet, mihin ei tarvita apupuikkoa. Päädyin rinsessa-seteistä tuttuun valepalmikkoon. Tuon junamatkan aikana ei lapaset ihan valmistuneet, vaan käsityö on kulkenut työmatkaneuleena. Ihan kivat lapaset näistä tuli, mutta hieman tiukat kyllä.. Olisi voinut käyttää puoli numeroa isompia puikkoja, ehkä. Itsekseen nämä olisivat ehkä just sopivan napakat, mutta vielä ei tarkene ilman hanskoja alla!
Kun tämä matkaneule valmistui, tarvin tietysti uuden työmatkan ajankuluksi. Kässäpussiin mahtui hyvin aiemmin esittelemäni huivinalku. Sielläpä se nyt on:
Pitäisköhän pistää kässäpussi välillä pyykkiin... Samassa käsveskassa kun kulkee myös mm. hesari, niin siitä tulee näköjään mustetahroja vaaleaan pintaan. Tuo vihreä-valkoinen käsityötarvikekuvioinen kangas on ostettu Rovaniemeltä parisen vuotta sitten paikallisesta Taito-liikkeestä, ja oli mun mielestä oikein osuva kässäpussiin.
