Lisää mekkoja

Kerroinkin jo, että ompelutyömaallani on lisää mekkoja tekeillä, ja tämä toinen yksilö valmistuikin pian edellisen mekon jälkeen. Tämä mekko on vain paljon pienempi, toivon mukaan suurin piirtein vastasyntyneen kokoluokkaa. Toisaalta, eipä tuo lastenvaatteissa haittaa vaikka koko olisi reilu!




Tämän mekon annoin ystävälleni, joka saa vauvan tässä lähiaikoina. En jotenkin malttanut olla antamatta mekkoa jo etukäteen, samalla kun annoin edellisen postauksen mekon toisen ystäväni tyttärelle. Nyt voivat sitten tyttöset olla kesällä samanlaisissa mekoissa!




Kangas on tässäkin mekossa samaa Ottobren kangasta. Mittoja otin jostain vauvamekon kaavasta Suuri Käsityölehdestä. Molemmissa mekoissa on myös samanlaiset kukkanappikoristukset olkaimien kohdalla etukappaleessa.

Mekkojen rypytykset oli aika rasittavat tehdä. En tiedä, miten tuo oikeaoppisesti kuuluisi tehdä, mutta minä tein niin, että käytin alalankana kumilankaa, ja kiristin lankoja vielä lisää ompelun jälkeen. Rypytyksiä ei vain millään meinaa saada tasamittaisiksi, ja isommassa mekossa minulla katkeilikin langat muutaman kerran. En tiedä, onko mahdollista kiristää kumilankaa tarpeeksi jo samalla, kun puolaa sitä. Minulla se ei kuitenkaan onnistunut kerralla. Toisaalta tykkään tämänmallisista mekoista, kun näitähän voi pitää pitkään ja lapsen kasvaessa mekosta tulee tunika. Itselläni on myös vastaavanmallinen hellemekko (ei tosin itse tehty), ja se oli tosi mukava viime kesän helteillä! Väljä ja hulmuava, joka tilanteeseen sopiva.

Idean näihin samanlaisiin mekkosiin sain näistä muistoista:




Minulla ja serkullani oli vastaavanlaiset mekot pieninä tyttöinä. Mekot olivat tätini ompelemat, ja kangas on Marimekkoa. Kuvassa vietetään minun (oikeanpuoleinen olen minä) 2-vuotissyntymäpäiviä, ja serkkuni taitaa olla 7-vuotias. En kyllä muista tätä tilaisuutta, mutta tämä kuva on jäänyt mieleen!

Mekko-ompeluksia

Kevääseen kuuluu monia juhlia, seuraavana tietysti vappu. Ja juuri kun pääsiäisestä selvittiin! Ehdin muuten vielä viimeisille hiihtolenkeille mökillä pääsiäisenä, mutta hieman oli vähälumiset ladut..

Vapun jälkeen seuraakin joukko syntymäpäiviä, ja onhan siinä äitienpäiväkin. Syntymäpäiviä juhlistavat kummityttöni (11 v) sekä ystäväni tytär (3 v). Kummitytön pakettiin sujautan edellisellä kerralla esittelemäni retkipelin. Ystäväni tyttärelle taas ompelin kesäisen hellemekon (koska eikös se helle tule tänäkin kesänä!).




Mekon kangas on Ottobren mallistoa, Rovaniemen liikkeen viime kesäisestä loppuunmyynnistä. En silloin vielä tiennyt, mitä kankaasta tekisin, mutta oli vain pakko ostaa palanen, kun kuosi oli niin kiva! Ja tällaiseen kesämekkoon oikein passeli! Mekkoon otin kokovinkkiä Suuri Käsityölehden numerosta 5/2004, toivotaan että on sopiva 3-vuotiaalle. Toinen samanlainen mekko on mulla jo tekeillä, paljon pienempänä vain. Mutta siitä lisää myöhemmin!




Etukappaleessa olkainten kohdalla on kukkakoriste ja nappi. Virkatut kukkaset olen aikoinaan hankkinut Tiimarista ja sopivanväriset napit löytyivät nappilaatikosta.




Mekon kanssa sopii tietysti laittaa hiuksiin samaa sarjaa oleva pinni. Tein mekkokankaasta jojo-kukan, johon ohjeistusta löytyy esimerkiksi täältä. Koristeena on samanlainen virkattu kukka ja nappi kuin mekossakin. Pinni on ihan omista pinnivarastoista, kun nykyiseen lyhyeen hiusmalliin ei pinnejä juuri tarvita.

Tietysti kevään juhlijoille täytyy olla kortit, ja ne tekaisin samalla, kun ompelin mekkoa.




Ompelin kartonkikortteihin tuollaiset sutturakukkaset ihan vapaalla kädellä ja sellaisella vapaapaininjalalla (mikähän sen oikea nimi taas olikaan?). Tässä on kortit ainakin näille synttärisankareille, ja mahdollisesti yksi voisi olla äitienpäiväkortti vaikkapa mummille.

Osallistun näillä viimeisimpään materiaalientuhoamishaasteeseen, eli MaMa-haasteeseen nro 8, jossa teemana kun oli kevään juhla.

Siskon Sylvikin on vähän edennyt:




Seuraavaksi pitäisi tehdä laskelmia selkäpalmikon sijoittamisesta. Nyt vain houkuttelisi tehdä kaikkea kesäisempää!

Kevät tuli, lumi suli

... ja niin edelleen! Tuttu rallatus lapsuuden kevätleikeistä. Leikkeihin ja peleihin liittyi viimeisin MaMa-haaste, jonka teemana oli kivi-paperi-sakset. Haastetta tässä kyllä olikin, mutta hieman mietittyäni sain idean, joka itse asiassa onkin ollut mielessäni joskus, mutta jäänyt sitten toteuttamatta.




Kesällä tehdään kaikenlaisia retkiä ja piknikkejä. Siellä on pääosassa varmasti eväät, mutta myös jotain tekemistä on kiva olla mukana. Siispä värkkäsin tällaisen pelipussin.
Toisella puolen on Mylly-pelin pelikenttä:




Ja toisella puolen perinteinen jätkänshakki (ja kappas siellähän on jo voittaja!):




Tällaiseen pussukkaan muistelen nähneeni joskus ohjeita Suuri Käsityö-lehdessä, mutta siinä taisi olla pelkästään jätkänshakki-peli. Ja Novitassa oli joskus ohje virkattuun retkipelilautaan.

Pelinappulat ovat kiviä, jotka nappasin kukkapurkkien katekivistä. Niitä oli sattunut ihan liikaa yhden kukan juurelle. Paperi on mukana pelissä peliohjeiden muodossa. Tulostin ohjeet molempiin peleihin ja liimasin tukevamman paperin molemmin puolin. Ohjeet on varmuuden vuoksi hyvä olla mukana!




Ja sakset olivat oleellisesa roolissa haastetyön toteuttamisessa.




Tietysti kivi-paperi-sakset -teemaa voi käyttää pelissä, kun arvotaan aloittaja! Tämän kirjoitin myös peliohjeisiin.

Pussissa käytin kangasvarastoista löytyneitä kankaita. Vihreästä olen tehnyt joskus sohvatyynyjä ja raitakangas on Marimekon palalaarista taannoin löytynyt mallipala. Nyt vain mietin, kenelle pussin lahjoitan.. Lähipiirissä on eri-ikäisiä lapsia, ja syntymäpäiviä tulossa, mutta minkähän ikäisille nämä pelit oikein soveltuvat parhaiten?

Välineurheilua

Arvatkaas, mikä tämä oikein on:




Ihmeellinen viritelmä, ja lankaa...




No sehän on mun uus peliväline kutomisvalmisteluihin, vyyhdinpuut!





Nyt passaa keriä vyyhtejä, ja vauhdilla! Eikä langat sotkeudu tuhannen solmulle, kun yksin kerii lankavyyhtiä sylistä kerälle. Eikä tarvi nakittaa ketään satunnaista uhria vyyhitä pitämään.

Tämä aarre oli päätymässä roskalavalle, mutta työkaverini oli niin huomaavainen, että pelasti kapistuksen minulle. Meillä oli ollut puhetta jo aikaa sitten, että haaveilen vyyhdinpuista, ja työkaverini muisteli, että hänen äidillään oli ollut sellaiset. Asia jäi sillä kertaa, mutta viime viikonloppuna sain viestiä, että tarvitsenko vyyhdinpuita vielä, nyt olisi sellaiset roskalavalle menossa. Vastasin oitis, että ottaa puut talteen, otan ne ilmomielin vastaan! Ja nyt olen toimivien vyyhdinpuiden onnellinen omistaja!

Niin ja noissa kuvissa taustalla näkyy jo aiemmin esittelemäni taulu Vallilan Bulevardi-kankaasta. Taulu on saanut kaverikseen sohvatyynyt, kun kangasta jäi sopivat palaset. Vieläkin tuota kangasta jäi pieni pala, saa nähdä mitä siitä sitten vielä keksisi ommella.

Matkaneuleita

Työmatkat bussissa kuluvat kivasti, kun on joku helppo kudelma mukana. Ja nyt keväämmällä on jaksanut kutoakin, kun valoa on riittänyt kotiin saakka! Syksyllä ja talvella tahtoo mennä nukkumiseksi kotimatka, kun neljältä tulee jo pimeä.. Mutta tällaisia pieniä juttuja on nyt valmistunut matkaneuleina:




Malli: Aviatrix baby hat
Langat: vaaleanvihreä Le fibre nobili by Filatura cervinia, vaaleanpunainen Novita Bambu, määrät vähäisiä, en punninnut. Bambu saattaa muuttaa vielä väriään tummanruskeaksi, sen vuoksi nappi jäi vielä laittamatta
Puikot: 3,5 mm (Bambussa olisi pitänyt olla 3 mm)
Koot: ohjeen toiseksi pienimmät, toivottavasti sopivat vastasyntyneille

Myssyjä on valmistunut yhteensä kolme, kahden ylläolevan lisäksi tämä, joka lähti jo aiemmin postin matkassa uudelle omistajalleen:




Tässä on sama lanka kuin ylläolevassa vaaleanvihreässä, mutta nappi on erilainen. Vielä lähikuva jälkimmäisenä valmistuneen vaaleanvihreän myssyn napista:




Ystäväpiirissäni on vauvoja syntynyt ja syntymässä kevään aikana useampia, joten päätin tempaista useamman myssyn samaan syssyyn, niin on uusille tulokkaille lahjapipot valmiina. Malliksi valitsin tämän Aviatrixin, kun en halunnut perinteistä siksak-myssyä tai korvaläpällistä Moda-lehden mallia (jota olen käyttänyt mm. Kärppä-pipossa). Tämä onkin tosi helppo malli matkaneuleeksi, ohje jää mieleen heti ja lyhennetyin kerroksin muotoutuva myssy valmistuu kuin itsestään.

Työmatkaneuleista hyppäänkin sitten lomamatkaneuleeseen. Piti pistää puikoille jotain pientä, joka mahtuu hiihto- ja laskettelukamppeiden kanssa matkalaukkuun, kun lähden tästä mökille. Mun oli tarkoitus vain pistää nämä sukat alulle, mutta pikkasen oli koukuttava malli, niin aika pitkällä jo ollaan!




No, tämä on vasta ensimmäinen sukka, eli vielä on vähän tekemistä!

Siskon Sylviä aloittelin myös, kun sain jonkinlaisia laskelmia tehtyä mallitilkkujen perusteella. Tosin veikkaan, että lähdin soitellen sotaan, ja saan jännittää lopputulosta ihan viimeiseen saakka... Tämä ei vain oikein sovellu matkaneuleeksi, siksi tuo sukka piti aloittaa!

Keväinen värisuora kaulalle

Kevät on ihan nurkan takana, siitä antaa viitteitä pitenevä päivä ja ihana keväinen auringonpaiste! Viimeisin MaMa-haaste liittyikin tähän hetkeen: kevään värisuora, eli keltainen, vihreä, vaaleansininen ja -punainen, ja toteutustapa muuten vapaa. Minun värisuorani on tällainen:

Haaste aiheutti minulle vähän miettimistä, kun en ole lainkaan sinisen ystävä, ja harvoin tulee muillekaan tehtyä mitään sinisen sävyistä. Turkoosia toki olen käyttänyt, ja sitä olisi löytynyt yksi fleecepalanen. Mahdottoman suuria materiaalivarastoja tutkittuani löysin kuitenkin jotain pientä, nappeja! Ja niistä syntyi keväinen koru.




Korussa on värisuoran värien lisäksi valkoisia nappeja, sillä värinappeja ei olisi riittänyt ihan koruksi asti. Kaikki napit, kukkanappeja lukuunottamatta, ovat käytettyjä paidannappeja. Kukkanapit olen ostanut joskus muinoin jotain lastenvaateompelusta varten, mutta en ole näköjään tarvinnut kaikkia.




Kukkanappeja on siis kaksi, toinen on takana lukon virkaa toimittamassa ja toinen tuossa keskellä edessä. Tein korun virkkaamalla vaaleanvihreää kirjontalankaa nappien läpi, virkkuukoukku oli 1,0 mm. Toiseen päähän virkkasin pienen lenkin, joka toimii "lukon" vastakappaleena.




Tykkään kyllä korusta, ja innostuin tämän tekemisestä. Näitähän voisi tehdä lisää, jos vain nappeja (siis kivoja) olisi enempi!

Tunnustus

Sain tunnustuksen Marittalta, kiitos iloisesta yllätyksestä!

Tunnustukseen kuului viisi kysymystä. Tässäpä minun vastaukseni niihin:

1. Milloin aloitit blogisi?

- lokakuun 1. päivä, 2009

2. Mistä kirjoitat blogissasi ja mitä kaikkea se käsittelee?

- Neuleita, ompeluksia, sisustusjuttuja, askartelua, kaikkea mitä tulee käsin tehtyä. Myös erilaiset vanhasta uutta -jutut näkyvät aina silloin tällöin.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

- En usko, että erotun millään erityisellä seikalla neuleblogimaailmasta.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

- Olin miettinyt blogin aloittamista jo tovin, kun olin kuitenkin seuraillut muutamaa neuleblogia jo muutamia vuosia. Myös houkuttelijoita (Hety) oli!

Blogin nimen valinta osoittautui niin isoksi haasteeksi, että sen takia aloitus venyi. Neulekuvia olin kuitenkin Flicrissä esitellyt jo jonkin aikaa, sinne kun ei tarvinnut sen kummempaa nimeä kehitellä!

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

- Osaisinpa aina ottaa hienoja, tunnelmallisia ja edustavia kuvia töistäni! Välillä saattaa jutut myös mennä jaaritteluksi, en ole mikään lyhyesti kirjoittaja. Sitten taas toisinaan saattaa jäädä jotain oleellista kertomatta jostain käsityöstä tai sen tekemisestä!

Tunnustuksen voisi jakaa eteenpäin viidelle blogille, mutta en osaa valita kaikista suosikkibogeistani nyt viittä parasta. Kaikki seuraamani blogit kun ansaitsisivat tunnustuksen, ja suuri osa on tunnustuksen jo saanut!