tiistai 15. marraskuuta 2011

Nappivalinta

Nyt ollaan kuulkaas tiukan valinnan edessä, kun Lyydian lämmittimien osa 1 (eli kauluri) on nappeja vaille valmis. Nappilaatikostani löytyi useampia kivoja vaihtoehtoja, joita tässä mallailin:


Pinkinsävyiset mustalla höystetyt kantanapit metallisella keskustalla


Paidannappityyppiset kevyet napit, voisi sekottaa eri värejä, kun yhtä väriä ei ole kovin montaa kappaletta


 Puiset napit, Tallinnan tuliaiset (näitä on harmittavasti vain 5, ehkä juuri ja juuri riittäisi)


Vanhan roosan väriset koristeelliset napit


Onpa vaikea päättää näistä.. Ja nappivalintaa pohtiessa pitäis miettiä, mitkä napit mätsäis parhaiten muuhun vaatetukseen! No perusharmaan ja mustan takin kanssa käy kyllä kaikki. Mutta ehdotuksia ja suosikkeja otetaan vastaan!

perjantai 11. marraskuuta 2011

Väri-ilottelua

Aiemmin syksyllä hankkimani Handun langat saivat hiljattain uuden muodon, ja minä siinä samalla kutoessa yhdenlaista väriterapiaa. Iloiset raitasukat piristivät jo tekovaiheessa ja varmasti käytössäkin!





Malli: perussukat kärjestä alkaen 64 silmukalla, tiimalasikantapää
Koko: 39 eli omaan kinttuun passeli
Lanka: Handun sukkalanka-duo (75% villa, 25 % polyamidi)
Puikot: 2,5 mm

Aikomukseni oli kutoa Vellamo-sukat, mutta ensimmäisen kirjoneuleosion jälkeen tarkastelin sukkaa, ja totesin että nämä langat eivät sovellu kirjoneuleeseen. Kuvio ei oikein päässyt oikeuksiinsa vaan näytti sekavalta, ja päätin sitten tehdä pelkkää neljän kerroksen raitaa koko matkan.




Tiimalasikantapää on mun jalalle sellaisenaan hieman ahdas, joten lisäsin ennen kantapään aloittamista yhteensä 12 silmukkaa joka kolmannella kerroksella, sukan molemmilla reunoilla kiilalisäysten tavoin. Ja vastaavasti kavensin samat 12 silmukkaa kantapään jälkeen. Näin sukat istuvat jalkaani oikein mallikkaasti.




Ajattelin kutoa langat viimeiseen senttiin saakka, ja käytin molempia värejä tasaisesti, siksipä kantapääkin on kaksivärinen. Mutta into kuitenkin lopahti ja varrelle tuli ihan sopivasti pituutta näinkin, niinpä lankoja jäi vielä pienet kerät jemmaan. Tykkäsin langasta ja etenkin näistä väreistä! Piristävät kummasti!

Ja näin syksyn hämärissä tarvitaan ehdottomasti heijastimia joka lähtöön. Kun näin tämän hauskan liskojengin, keksin että tätähän voisi käyttää myös heijastimeen. Alun perin ohje on siis kirjanmerkki.




Lisko pääsi kummipoikani syntymäpäivälahjan omatekoiseen osuuteen. Lanka on jotain 7 veljeksen vahvuista lankalaatikon kätköistä, koukku oli 3,5 mm. Heijastinnauhalla ompelemalla tein selän kuviot ja laitoin nauhaa vielä häntäänkin. Hieman huonostihan tuo lanka taipuu, kuvio on vähän hatara, mutta ehkä tuo asiansa ajaa. Virkkasin ainoastaan liskon vartalon ohjeen mukaan, kun en jaksanut tavata englanninkielistä ohjetta enempää. Virkkuusanasto kun ei ole niin hallussa englanniksi! Loput sovelsin omasta päästä, ja onhan nuo käpälät (hmm, onko liskolla käpälät..) hieman pienemmät eikä niin hauskat harakanvarpaat kuin ohjeessa. Laitan vielä hakaneulan tuohon liskon kaulan tuntumaan, millä sen saa kiinnitettyä takkiin. Toivottavasti se pysyy kolmivuotiaan touhuissa mukana!

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Lahjalaukku


Äiti täytti pyöreitä vuosia, ja kakkukahvit juotiin männäviikonloppuna. Lahjaa ideoitiin pitkin syksyä siskon kanssa. Vanhat valokuvat pyöri mielessä koko ajan, ja mietin mitä niistä voisi värkkäillä. Päädyimme sitten yhteistuumin laukkuun, jonka kylkeä koristaa kuvakokoelma. Sisko vastasi kuvien hankinnasta (eli kävi vanhempien luota hakemassa salaa äitin vanhat valokuvat) ja minä lopusta toteutuksesta. Mainittakoon, että sisko hommasi lahjalaukkuun sitten muuta sisältöä!




Laukku kokonaisuudessaan on isohko viikonloppulaukku. Mökkikamppeiden pitäisi hyvinkin mahtua kassiin. Ajatuksissa pyöri tämä useissa blogeissa näkemäni viikonloppukassi, ja vinkkiä sainkin hyvin muiden toteutuksista. Kyseistä kaavaa ja ohjeita en hankkinut, vaan päätin tehdä laukun omasta päästä omilla kaavoilla. Kaavaa leikkelin hesarin sivusta, ja mallailin siitä passelia. Tosin vähän pienempi olisi kassi voinut olla, niin ei ehkä olisi noin lörppö.




Kankaat on Eurokankaasta, mustaa suht tukevaa puuvillaa päälliskankaana ja käsityöpuuvillaa vuorina ja kantokahvoina (musta loppui kesken). Välissä on huopakoviketta. Kuvat on tulostettu silitysarkille ja silitetty valkoiselle puuvillakankaalle. Asettelin kuvat vielä vierekkäin ja lomittain puuvillakankaalle, ja ompelin niiden väleihin ja reunoille mustaa ja valkoista kanttinauhaa. Lopuksi ompelin kuvakokoelman kanttinauhareunoista kiinni mustaan pohjakankaaseen.

Kuvat on eri vuosikymmeniltä, ja pääasiassa mökiltä hiihtoreissuilta. Ja kassihan saa jatkossa olla mukana näillä mökkireissuilla!




En halunnut laukusta pelkästään mustavalkoista, niin piristin sitä vaaleanvihreillä yksityiskohdilla. Sivukappaleiden ja välikappaleen (tai mikä kappale se nyt on nimeltään, missä on vetoketju päällä...) välissä on vihreää terenauhaa. Laukun sivukappaleessa (sillä puolen millä ei ole kuvia) on alareunassa pieni kyltti, johon kirjailin äitin syntymäpäivän ja nimikirjaimet. Sattumoisin löysin vielä sopivan vihreän huopakukkasen, jonka kiinnitin nimikyltin viereen. 

Yritin metsästää myös värillistä vetoketjua, mutta vetoketjumarkkinat oli heikot ja piti tyytyä mustaan. Tai itse asiassa kahteen vetskaan, sillä 80 cm pitkää vetoketjua en löytänyt. Onneksi Eurokankaassa sattui myyjä vinkkaamaan, että voisin laittaa kaksi 40 cm vetoketjua vetimet vastakkain, niin että laukku avataan keskeltä sivuille. Enpä ollut tällaista vaihtoehtoa tullut ajatelleeksikaan!




Tässä vielä laukun sisuksista kuvaa, vuori on pikkaisen rytyssä, mutta ei anneta sen haitata.

Laukun tekemisessä oli monia haasteita, alkaen kuvien siirrosta. Kokeilin ensin kuvansiirtoainetta, arvelin että lopputulos olisi kangasmainen. En ehkä osannut tehdä ohjeiden mukaisia toimenpiteitä oikein, kun kuvat meinasivat irrota samalla kun hinkkasin paperia pois. Ohjeiden mukaan kuvansiirtoaine siis levitetään kuvakopiolle, kuva painetaan kankaalle ja annetaan olla pari vuorokautta, minkä jälkeen paperi poistetaan veden kanssa hieroen paperin pintaa ja kuvan pitäisi jäädä kankaalle. No, hieroin ja hieroin kunnes kuvakin alkoi repeilemään, ja päätin vaihtaa taktiikkaa. Löysin pari silitysarkkia, joihin kuvat tulostetaan mustesuihkutulostimella. Kuvista piti sitten vain valita parhaat, kun kaikki eivät mahtuneet näille kahdelle arkille. Silitysarkeista jää kalvomainen pinta kuviin, jonka ajattelin välttää kuvansiirtoaineella, mutta ihan hyvät kuvat tuli näinkin.

Myös huopakovikkeen kanssa oli pieniä ongelmia, kun jouduin ostamaan sitä lisää ja ilmeisesti tämä jälkimmäinen satsi oli vain kovikehuopaa, ei kiinnisilitettävää kovikehuopaa, niin jouduin vähän ompelemaan poikkitikkauksia, jotta huopa pysyisi, ja tukisi kappaleita. 

Laukusta tuli kuitenkin hieno, ja äiti tuntui tykkäävän siitä kovasti, joten se on pääasia!

lauantai 22. lokakuuta 2011

Langanloppujen tuhoamista

Päätin pistää lähiaikojen valmistuneiden töiden langanloppuja samantien menemään, ettei jäisi pieniä keräsiä pyörimään. Ensiksi kudoin vauvamyssyn omasta myssy-kauluri-setistä jääneellä langalla, jonka kaveriksi löysin lankalaatikosta sopivanvahvuisen jämälangan.




Malli: Sweet baby cap
Langat: Silkbloom fino (punainen) ja Le fibre nobili by Filatura cervinia (valkoinen)
Puikot: 3 mm

Näitä myssyjä on näkynyt eri puolilla, joten päätin minäkin kokeilla mallia. Kiva ja helppo malli. Kohdetta tälle Mariannekarkkimyssylle ei vielä ole, mutta pistän lahjalaatikkoon odottelemaan.

Sitten pistin hanskalangan loput puikoille, ja niistä syntyi tällaiset sukat.





Malli: silmukkamäärä jostain napattu, aluksi 1 o 1 n joustinta jonka jälkeen 3 o 1 n joustinta varsi ja jalkapöytä
Lanka: Lankakauppa Kujeen Kuje-lanka
Puikot: 2,75 mm
Koko: toivottavasti sopiva n. puolivuotiaalle 

Mutta niin vain kävi, että vieläkin jäi kaikkia näitä lankoja pienen pienet nyttyrät... 

Kudoin vielä yhden vanhemman langan loppuja, tosin sitä oli sen verran runsaasti jäljellä, että en olettanutkaan saavani koko kerää kulutettua tähän. 




Näihin kämmekkäisiin otin vähän osviittaa Koto-sivustolta, mutta aika pitkälti tikuttelin menemään omalla tyylillä ja omaan käteen mallaten. Lanka on jäännös mummin taannoisesta joululahjasta, eli Priiman liukuvärjättyä villaa. Kudoin kaksinkertaisella langalla ja otin langat eri kohdista kerää, joten kämmekkäät ovat erilaiset. Ja toisessa loppui toinen lanka kesken, joten jatkoin vähän väärästä kohtaa värjäystä niin raja näkyy suht selvästi. Mutta en halunnutkaan näistä symmetrisiä! Pistän lahjalaatikkoon nämäkin, ja mahdollisesti somistan näitä vielä napeilla.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Käsille lämmikettä

Tulin tehneeksi hanskat tässä ikään kuin vahingossa. Tarkoituksena oli kyllä kutoa sukat, mutta ohjeen mukaan kudottuna varsi olikin aivan liian kapoinen jalkaan, niin vaihdoin lennossa suunnitelmaa!




Lähdin kutomaan Neulekirjan (Ilona Korhonen) Annika B. -sukkia. Mallissa on jännä palmikkokuvio, mikä kiehtoi, mutta en tajunnut, että palmikko on todella niin tiukka, että vaatisi paksumman (ja siis ohjeen mukaisen) langan, että olisi sopiva sukaksi. Olin kutonut koko varren eli seitsemän mallikertaa, ja totesin että eipä mene jalkaan. Siinä asiaa taivasteltuani kokeilin vartta myös käteen, ja hoksasin että tästäpä kehkeytyisi kivat hanskat. Ja varrestakin tulisi sopivan pitkä. Jatkoin sitten vain kutomista niin, että kämmenpuolella kudoin joustinta ja levensin peukalokiilaa, ja kämmenselän puolella jatkoin palmikkokuviota. Sormien juuressa kavensin pois muutamia silmukoita ennen kuin aloin kutomaan sormia sileällä neuleella.




Malli: Annika B. sukat muokattuna hanskoiksi, sormiosaan otettu vinkkiä Kipakoiden kalenterin (v. 2010) Lyhde-sormikasohjeesta
Lanka: Lankakauppa Kujeen Kuje-lanka
Puikot: 3 mm

Varsi tosiaan on pitkähkö, mikä ei haittaa yhtään, sillä ranteisiinkin tarvitaan lämpöä, etenkin jos takinhihat on vähänkään väljät. En ole kutonut hanskoja pitkään aikaan, eikä minulla ole omatekoisia hanskoja, mutta nytpäs on! Ja valmistuivat juuri sopivasti kun kelit alkavat viilentyä täällä etelässäkin siihen malliin, että käsiin tarvitaan lämmikettä. 


torstai 29. syyskuuta 2011

Pitsimyssy kaulurille kaveriksi

Aiemmin valmistuneen kaulurin kaveriksi valmistui myssy, vähän eri mallilla kuin ensin suunnittelin. Alkuperäisen suunnitelman mukaisen mallin kudoin loppuun saakka, mutta mallin piparkakkumainen reunus ei sitten miellyttänytkään.




Malli: Drops Designin Pitsineuleinen myssy
Lanka: Silkbloom fino, vähän reilu 50 g 
Puikot: 3,5 mm

Päädyin tähän malliin, kun se vaikutti niin tutulta. Aika paljon samaa kuin vanhassa myssyssäni. No on sentään eri lanka, vaikka värit on samansuuntaiset!




Ohje on tehty huomattavasti paksummalle langalle, mutta sitä on helppo muokata. Mallikerta on 10 silmukan levyinen, joten lisäsin neljä mallikertaa, eli yhteensä 130 silmukkaa. Olisi riittänyt kolmekin varsin hyvin, mutta eipähän pipo kiristä! Myssy vielä löystyi kovasti, kun kostutin sen. Korkeutta kudoin myös pari mallikertaa lisää.

Reunaan pujotin ohuen ohutta kumilankaa pari kierrosta, niin pysyy vähän kuosissaan. Olen käyttänyt tätä kumilankaa sekä myssyjen reunuksissa että sukansuussa. Kumilanka on niin ohutta, että sitä ei juuri huomaa. Sitä voisi myös kutoa langan mukana.


 


Nyt ei muuta kuin odottelemaan syksyn viileneviä kelejä!



keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Sivuraiteilla

Vaihdoin pehmoisista langoista astetta kovempiin materiaaleihin:




Vanhat heinäseipäät ne saa tässä kyytiä! Sunnuntain ratoksi aloin hommiin, ja olkkari on edelleen työmaana. Valmistumiseen menee tovi, kun rautakauppakeikka pitäis ehtiä tehdä.

Toki puikotkin on kilisseet. Myssyntekele meni sittenkin purkuun, mutta uusi malli oli valmiina vaihtoehtona ja kudottukin jo, se odottelee vielä viimeistelyä.