Ihmeellinen viritelmä, ja lankaa...
No sehän on mun uus peliväline kutomisvalmisteluihin, vyyhdinpuut!
Nyt passaa keriä vyyhtejä, ja vauhdilla! Eikä langat sotkeudu tuhannen solmulle, kun yksin kerii lankavyyhtiä sylistä kerälle. Eikä tarvi nakittaa ketään satunnaista uhria vyyhitä pitämään.
Tämä aarre oli päätymässä roskalavalle, mutta työkaverini oli niin huomaavainen, että pelasti kapistuksen minulle. Meillä oli ollut puhetta jo aikaa sitten, että haaveilen vyyhdinpuista, ja työkaverini muisteli, että hänen äidillään oli ollut sellaiset. Asia jäi sillä kertaa, mutta viime viikonloppuna sain viestiä, että tarvitsenko vyyhdinpuita vielä, nyt olisi sellaiset roskalavalle menossa. Vastasin oitis, että ottaa puut talteen, otan ne ilmomielin vastaan! Ja nyt olen toimivien vyyhdinpuiden onnellinen omistaja!
Niin ja noissa kuvissa taustalla näkyy jo aiemmin esittelemäni taulu Vallilan Bulevardi-kankaasta. Taulu on saanut kaverikseen sohvatyynyt, kun kangasta jäi sopivat palaset. Vieläkin tuota kangasta jäi pieni pala, saa nähdä mitä siitä sitten vielä keksisi ommella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti