tiistai 1. toukokuuta 2012

Kesäisiä värejä

Kummityttöni täyttää taas vuosia, ja mietin sopivaa lahjaa nuorelle tytölle. Päätin sitten ommella kesäisen olkalaukun kangasvarastoni Marimekko-kankaasta.




Kaavat ja ohjeet: Ottobren olkalaukkuohje
Kangas: Marimekon Samovaari markiisikangas ja vuorina Ottobren puuvillakangas
Kokoa kassilla on n. 30 cm x 30 cm.




Olen tehnyt samalla ohjeella aiemmin äidille kassin, ja se oli helppo ja nopea tehdä. Valitsin saman hyväksi todetun ohjeen, mutta sovelsin vähän. Muutin kokoa ja lisäsin kiinnitykseksi vetoketjun. Ja olkahihna on pelkistetympi kuin ohjeessa. Tässäkin kassissa on pikkutasku sisällä, samoin kuin äidin kassissa.




Vetoketju on kirppiskamaa ja löytyi omista varastoista. Ei nyt ihan samaa väriä ollut kassikankaan kanssa, mutta sopii silti värimaailmaan.
 
Minä olen vähän huono lahjanantaja, kun en kysele toiveita tai mieltymyksiä lahjansaajalta vaan ompelen mitä mieleen tulee. Sitten vain toivotaan, että lahjasta tykätään, edes vähän :)

Kokeilin tässä myös trikookuteen leikkelyä ja virkkausta, ihan pienen korin verran näin alkuun.




Keräsin vanhoja valkoisia (tai oikeastaan entisiä valkoisia...) t-paitoja kaapista ja värjäsin ne pesukoneessa Dylonin tropical-värillä. Ei ihan trooppinen väritys tullut, mutta kiva vihreä silti. Leikkelin t-paidat n. 1,5 cm leveäksi kuteeksi ja pyöräytin keriksi. 8 mm koukulla virkkasin Kauhavan kangasaitan ohjeita soveltaen korin kylppäriin. Mulla olis ajatuksena virkata kylppärin matto, ja ajattelin, että kokeilen ensin trikookuteen virkkausta pienemmässä mittakaavassa. Onhan se aikamoista urheilua, ja välillä ihan hampaat irvessä piti virkata paksua kudetta! No, kyllä minä varmasti sen matonkin vielä joku kerta virkkaan!

Niin ja sain tunnustuksen Heidiltä, kiitos siitä! Olen nyt tylsä, enkä jaa eteenpäin.

 


Aurinkoista vapunpäivää ja toukokuuta!

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Kotikaupunki olkkarissa

Vallilan mallistossa on tänä keväänä toinen toistaan ihanampia kankaita, ja kun poikkesin kerran outlet-myymälässä niin sieltä tarttui mukaan parikin kangaspalasta. Helsinki-kangasta oli saatava ihan Designpääkaupunki-vuoden kunniaksi! Kankaasta loihdin pienenpientä uutta ilmettä olkkariin.




Ostin kangasta yhden kuviokerran verran, eli vajaan metrin, ilman mitään suunnitelmaa, mitä siitä tekisin. Pyörittelin kangasta ja päädyin sitten ompelemaan olkkarin työpisteen tuolin istuintyynyyn uuden päällisen sekä sohvalle tyynyn.


 


Tuoli on nahkainen Ikea-tuoli. Istuintyynynpäällinen oli vetoketjulla avattavissa, ja otin siitä mallia tähän uuteen. Alapuolelle laitoin Vallilan Bulevardi-kangasta, mitä on jäänyt varastoihini pyörimään olkkarin taulun ja tyynyjen jäljiltä. Päällinen ei istu aivan niin hyvin kuin alkuperäinen, mutta en anna asian vaivata.



  
Tyynyjä ei ole sohvalla koskaan liikaa, joten tein myös Helsinki-tyynyn. Tämä pääsi Bulevardi-tyynyjen kaveriksi.

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Hyvä Sylvi sentään!

Tässä se on, vihdoin ja viimein: siskon Sylvi-takki! Sisko saikin odotella sen valmistumista reilun vuoden.

Mutta odottaminen palkittiin aika passelinoloisella takilla. Sisko kuulosti olevan takista mielissään.




Malli: Sylvi, Mari Muinonen
Lanka: Cascade 128, väri walnut 8013, vähän vajaa 1100 g
Puikot: 6,5 mm
Napit: puiset duffelinapit Oulusta nappikaupasta Lumoavan langan vierestä




Ostin langat viime keväänä Kädentaitomessuilta Titityyn osastolta. Mallitilkun olen näköjään kutonut viime maaliskuussa, pian messujen jälkeen. Homma lähti liikkeelle hihoista, ne valmistuivat nopsaan. Hihansuut tein toisella tavalla kuin ohjeessa: kudoin ensin nurjaa muistaakseni viisi kerrosta, sitten oikeaa viisi kerrosta ja taas nurjaa, jonka jälkeen aloin suoraan helmineuleen. Ohjeessa tehdään hihansuun käänteet ensin erikseen poikittain kutoen ja ommellaan viimeiseksi hihansuihin.

Sitten tuli takakappaleen vuoro, ja siinä taisi tulla kesäkin väliin, ennen kuin palmikot oli pyöräytelty. Lanka oli aavistuksen ohuempaa kuin ohjeessa, joten senkin vuoksi oli vähän säätöä ja haastetta matkan varrella.




Hankalinta tässä oli se, että meillä on siskon kanssa välimatkaa melkein 1000 km, joten välisovituksia ei pystytty tekemään. Minä otin välillä takista mittoja, ja käskin siskoa vertaamaan omiin mittoihinsa. Meillä on myös kokoeroa, niin en voinut sovittaa takkia itselleni.




Välillä insipraatio kutomiseen oli hakusessa, ja joululahjaneuleet veivät oman aikansa. Loppumetreillä lanka loppui, ja sitä piti tilata lisää yksi vyyhti. Onnekseni Titityyssä oli edelleen samaa väriä, ja vyyhti sattui olemaan jopa samaa värjäyserää!




Mutta kaikista haasteista ja hidastuksista huolimatta tykkäsin kutoa Sylviä ja olen todella tyytyväinen lopputulokseen! En ole nähnyt livenä siskon päällä tätä, vain noissa kuvissa, mitä hän minulle toimitti. Vein takin mökille kun kävimme siellä hiihtolomalla, mutta sisko ei ehtinyt samaan aikaan mökille vaan haki takin omalla reissullaan myöhemmin.




Kuvat, missä siskoni on takin sisällä, on otettu nyt pääsiäisenä, kiitos kuvaajalle ja mallille! Kuvat, joissa takki on henkarissa roikkumassa, on otettu meidän hiihtolomalla muutama viikko sitten.


torstai 22. maaliskuuta 2012

Lomaneuleita

Hiihtolomalla piti olla mukana useampiakin neuleita, jos vaikka sattuisi huonoja kelejä eikä voisi ulkoilla. No, kelit oli hyvät ja ulkoiltiin, mutta siitä huolimatta ehdin käsitöitäkin tehdä!




Nämä säärystimet mulla on ollut tekeillä jo jonkun aikaa matkaneuleena ja valmistuivat mökillä. Tämä oli tällainen tarpeeksi helppo matkanpäälle otettavaksi. Aika tylsää kudottavaahan tämä pelkkä sileä oli, mutta arvelin, että langan värit ja raidoitus pääsevät sileässä neuleessa parhaiten oikeuksiinsa. Tein kuitenkin kaksi säärystintä yhtäaikaa magic loop-tekniikalla, joten sain vähän jujua kutomiseen.




Malli: silmukkamäärään arviota jostain Ullaneuleen ohjeesta, resorit alkuun ja loppuun ja välissä sata kerrosta sileää oikeaa
Lanka: Handun kasmir-sukkalanka
Puikot: 2,75 mm

Lanka oli ihanan tuntuista, pehmeää ja lämmintä. En raskinut tehdä langasta sukkia, kun ajattelin, että kuluvat puhki pohjasta, ja näinpä päädyin kutomaan sukan varret, siis säärystimet! Nyt pitää vain opetella käyttämään näitä, ja niitä aiemmin tekemiäni säärystimiä.




Kotona vielä tutkailin säärystimiä, enkä malttanut jättää niitä ilman koristuksia. Lisäsin siis nappirivistön säärystimien reunoille, kun nappivarastosta löytyi sopivan väriset napit.




Otin matkalle mukaan myös vajaan kerän Cascade 220:aa ja nelosen puikot, aikomuksena kutoa miehelle pipo. Ja pipohan valmistui melkein loman aikana. Lanka loppui kesken, joten pipon reunaa piti jatkaa 7 veljeksellä kotona.


 


Malli: omasta päästä, aloitus päälaelta ja lisäyksiä joka toisella kerroksella 8 silmukan verran, pari viimeistä lisäyskerrosta joka kolmannella kerroksella, joustinta ilman lisäyksiä niin kauan kuin lankaa riittää ja lisälangalla muutama kerros lisää
Langat: Cascade 220 ja 7 veljestä
Puikot: 4 mm

Mies toivoi pipon, joka on tarpeeksi iso ja menee korville, joten tässä on käänne sitä varten, että aivan varmasti saa korvat peittoon. Nyt pipo vain taitaa jäädä odottelemaan ensi talvea, kun etelän talvi näyttäisi taittuneen ihan kunnolla kevääksi.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Pääsiäispupunen

Kevät tekee tuloaan myös pohjoisessa, aurinkoa riittää iltaan saakka ja pääsiäispuput viilettelevät pitkin hankia!




Mökkiloma pohjoisessa tuli vietettyä, ja hiihtokelit pohjoisessa oli kohdillaan, ainakin melkein joka päivä. Muutenkin oli rentouttava reissu. Vein tällaisen pupun  tuliaiseksi mökille odottelemaan pääsiäiskävijöitä.




Pupu on ommeltu samaisesta villapaidasta kuin edellisen postauksen säärystimien koristekukkaset. Nyt alkaa villapaita olla viimeisiä tilkkuja myöten käytetty! Korvat on samaa villaslipoveria kuin säärystimet. Täytteenä on riisiä ja vanua.




Pupun ohje löytyi viimeisimmästä Taika-askartelulehdestä. Hauska käyttökohde vanhoille neuleille, eikä tarvitse isoa tilkkua.

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Kukkasäärystimet

En ole aiemmin omistanut säärystimiä, mutta nyt päätin kokeilla, josko sellaisille olisi käyttöä. Löysin kirppikseltä muutaman euron täysvillaisen slipoverin, joka sopi tällaiseen tuunaustarkoitukseen hyvin. Pyöräytin sliparin koneessa pienessä huovutuspesussa, huopumisaste tosin oli minimaalinen.




Leikkasin säärystinkappaleet helmaosasta ja surautin yhteen saumurilla. Virkkasin sekä ylä- että alareunaan harmaalla langalla pitsityyppisen reunuksen.




Olin miettinyt jotain koristelua, ja päädyin sitten tällaisiin kukkasiin. Pesun jälkeen huomasin villassa reikiä siellä täällä, joten peitin reiät toisesta villapaidan jämästä leikatuilla pyörylöillä. Tuo toinen villapaita on muuten ollut riittoisa, siitä on tehty aiemmin mm. siskolle setti. Pyörylöitä laitoin myös muualle kuin reikien peitoksi. Muutamista pyörylöistä tein kukkasia, kirjoin ketjusilmukoilla terälehdet eri väreillä. 




 Kuvien stailaus on tosi tyylikäs: karvatohvelit + säärystimet + hame :)




Säärystimet pakataan nyt mukaan hiihtolomalle. Startti kohti pohjoisen hankia on huomenna, hiihtofiilikset on huipussaan!

sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Meidän keittiössä

Meidän keittiössä on pieni ikkuna, johon on kiva vaihdella verhokappaa aina silloin tällöin, ja välillä jopa tekaista uusi. Ikkuna on sen verran kapea, että yksi kankaanleveys (140-150 cm) riittää kapan leveydeksi, ja korkeutta tarvitaan jotain 60-70 cm, joten uuden verhon hankinta ei ole suuren suuri investointi.







Kankaat löysin työmatkalla Oulusta kangaskauppa Modernicasta, jossa oli sopivasti loppuunmyyntiale meneillään. Hankin kangasta sen verran, että sain myös tabletit pöytään, eikä hankinta kirpaissut pahasti, kun kankaan metrihinta oli huikeat 5 euroa! Enpäs olisi tätä kauppaa löytänyt ilman ystävän avustusta, kiitos vain ostoskierroksesta ja seurasta, Hety!

Keittiössä punaisesta on tullut tehosteväri ruskean ja valkoisen kalustuksen seuraksi. Punainen on myös ollut aina lempparivärini. Näiden verhojen myötä punainen väri keittiössä lisääntyi vähäsen.