keskiviikko 24. elokuuta 2011

Kesäjuhlan tuntua

Nyt sain vihdoin kuvattua mekon, josta vihjailin viimeksi! Kesälle siis osui kahdet hääjuhlat, joista toiset on jo juhlittu (lahjaa esittelinkin edellisessä postauksessa) ja toiset ovat tulevana lauantaina. Juhlia varten ompelin mekon. Oikeastaan kaikki lähti siitä, kun löysin kivanvärisen kankaan jo joskus keväällä Vallila Outletin tarjouskorista. Kangas ei ole Vallilan omaa mallistoa, ja ilmeisesti kyseessä on verhokangas, mutta en antanut sen häiritä!




Kaavat ja ohjeet: Joka tyypin kaavakirja 1, nro 7 yläosa, vinkkiä myös kakkososan yläosan ohjeesta nro 7, jossa samaiseen yläosaan oli lisää muokkausvinkkejä. Idean liehukkeeseen helman toiselle puolen sain viime kesänä ystäväni häissä näkemästäni mekosta. Helman leikkaus jatkuu siis suoraan sivulle lantion kohdalta ja löpsähtää siitä liehukemaisesti alas (hankala selittää, harmi kun en ottanut kuvaa niin, että helman rakenne näkyisi).
Kangas: puuvillasatiinia ja vuorina normaali vuorikangas

Taas samalla kaavalla mennään, mutta se on kyllä hyvä kaava, ja muokkausohjeet sille on monipuoliset. Enkä voi kuin ihmetellä mekon istuvuutta, vaikka en tehnyt mitään muutoksia kaavaan mittasuhteisiin vyötärön kohdalla! 

Kuvat on otettu parvekkeellamme, joten helma jää kyllä vähän varjon puolelle ja kaiteesta osuu muutenkin hölmöjä varjoja mekkoon. Ja juhlatunnelma ja juhla-asusteet puuttuvat!




Ja näin huomaamaton se piilovetoketju on käytännössä. Käytin piilovetoketjupaininjalkaa, jota edelleenkin ylistän, vaikka en vielä ole muihin ompeluksiin sitä ehtinyt käyttääkään! Vetoketjun yläreunaan laitoin vielä hakasen pitämään vetoketjuhalkion kurissa.




Jotain säätöä... Mutta hyvin se istuu silti, eikä purista tai kiristä! Kaula-aukosta halusin umpinaisen venepääntietyyppisen. Kaulakorua ei oikein tähän voi laittaa, eikä tarvitse. Yritin metsästää kesälomareissulla sopivan sävyisiä punaisia kenkiä ja laukkua kangastilkku kourassa, mutta eipä löytynyt. Jouduin tyytymään mustiin kenkiin ja mustaan laukkuun, mutta nehän nyt sopii aina.


 
Ja helma heilahtaa!


Tämä kuva on heinäkuisista häistä, siinä vähän juhlatunnelmaa.



keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Monenlaista pientä

Reissussa oltu, ja seuraavaan reissuun jatketaan lyhyen kotivisiitin jälkeen. Jotain pientä on kuitenkin saatu aikaiseksi käsityörintamalla, jossain välissä. Seuraavaan reissuun sisältyy mm. hääjuhlintaa, ja häälahjaan lisäilin vähän omaa väriä.




Varsinainen lahja, pata, sai seurakseen reseptikirjan ja keittiöpyyhkeen. Reseptikirjaan kokosin valmiiksi muutaman sopivan reseptin ja askartelin kanteen kyltin. Pyyhkeen reunaan ompelin somisteeksi pitsiä ja ruutunauhaa. Kortti on askartelutaitojeni huippua: valkoinen kortti, johon liimasin tapetinpalasen!




Häiden lisäksi reissuun kuuluu kyläilyä kotipuolessa, ja tuliaisia lähtee mukaan.




Samalla kun ompelin häälahjapyyhettä, löysin varastojen kätköistä käsinkirjotun kangaspalasen, jota olen säästellyt sopivaa tarkoitusta varten. Huomasin, että se sopisi keittiöpyyhkeen koristukseksi, ja ompelin siis toisenkin pyyhkeen. Kirjottu kangas oli alunperin ilmeisesesti tarjottimen tmv. seinäpidikkeen toinen osa (eli sellainen, missä kahdella nauhalla roikotetaan tarjotinta), ja tämä on lähtöisin mummin ja papan jäämistöistä. Ja kun sopivaa pitsiä löytyi varastosta, en voinut jättää sitä laittamatta kaveriksi.




Puikoilla on ollut viime aikoina sukkia, niitä kun on helppo pitää mukana reissun päällä, ja viimeisimpänä valmistuivat nämä.




Malli: Bones (Neulekirjasta) omin sovelluksin (ja virhein!), aloitin kärjestä ja tein peruskantapään
Lanka: Zitron Trekking Pro Natura, itse värjätty (tein värjäyskokeiluja joskus taannoin, mutta värit jäi jotenkin vaisuiksi)
Puikot: 2,5 mm

Ajattelin tarjota näitä sukkia mummille, toivottavasti koko on sopiva (luulisin kyllä, että on).

Vielä lopuksi on pakko hehkuttaa vetoketjuonnistumista! Hankin viime kesänä piilovetoketjupaininjalan, jota pääsin nyt vasta testaamaan, ja hei, se toimii oikeasti! Ei tarvittu mitään ylimääräistä säätöä, kun mekon vetska oli siististi paikallaan. Itse mekosta lisää myöhemmin.


maanantai 4. heinäkuuta 2011

Pyykkipäivän juttu

Olen viihtynyt viime aikoina hyvin ompelukoneen äärellä, kun taas valmistui pieni ompelus. Pyykkipojat saivat uuden säilytyspaikan.




Pyykkien ripustaminen ulos kuivumaan on nyt kivempaa, kun on sievä pyykkipoikapussi. Poikaystävän paita olikin varsin riittoisa, kun siitä tuli yöpaita, pikkusammakko ja vielä tämä pussukka!




Tein pussukan paidan toisesta hihasta, ja hihansuiden nappilistat ompelin pussin suuksi. Kauluksesta tuli sopiva kantohihna pitsillä somistettuna. Vuorin tein omasta valkoisesta paitapuserosta.

Ja kaiken kruunaa kirjailtu kyltti, mitä pussi sisältää. Kerrankin viitsin panostaa somistukseen! Ja ihan omista varastoista löytyi kaikki, kirjontalankakin sattui sopivan väristä.


perjantai 24. kesäkuuta 2011

Sukkia suviyössä

Näin keskikesän ollessa kukkeimmillaan mulla valmistui sukat! No, tarkeneepa jos juhannus muuttuu viileäksi. Tällä hetkellä tosin on aurinkoista!




Vilautin
sukankudinta silloin, kun olin pistänyt sukat puikoille. Näkyi olleen maaliskuun lopulla, joten tovinen tämän kutimen kanssa vierähtikin. Mutta on tuo kirjoneule sen verran työlästä tikutella, että parempi pitää useampi varakudin työn alla niin voi vaihdella kutomisia, eikä kyllästy yhden ja saman kuvion kutomiseen!




Malli: Kirjoneulekaavio täältä, lyhennetyin kerroksin neulotun kärkialoituksen ohje Punokset puikoille -kirjasta, tiimalasikantapää ja pohjemuotoilut sovellettu Ulla-neulelehden ohjeista
Lanka:
Lang Yarns Jawoll (75% villa, 25% polyamidi, 50 g/210 m), Lankakauppa Priimasta
Puikot:
2,5 mm

Idean tällaisiin pitkiin kirjoneulesukkiin sain viime syksynä eräällä shoppausreissulla, kun näin nämä ihanat Odd Mollyn sukat.





Sukat olivat sen verran hintavat, että päätin kutoa itse jotkut vähän vastaavat. Aivan noin pitkiä en jaksanut kutoa, eikä lankakaan olisi riittänyt!

Kivaa kirjoneulekuviota etsin pitkään. Mietin suoraan tuon valmiin sukan kuvion kopioimista, sen olisi jotenkin pystynyt kuvasta zoomailemaan. En kuitenkaan lämmennyt tähdille. Lueskelin ja laskeskelin myös Eeva Haaviston lapaskirjan kirjoneulemalleja, mutta niitä ei oikein saanut istumaan sukkien silmukkamäärään. Yritin myös piirustella itse jotain kuviota. Sitten sattumalta bongasin tuon Puikkomaisterin kaavion (googlen kuvahaku on muuten näppärä!), ja siinäpä se sitten oli, ei muuta kuin sukat puikoille!




Langat olin hankkinut Priimasta jo pian sen jälkeen, kun noihin sukkakaunokaisiin törmäsin. Lanka oli miellyttävä uusi tuttavuus. Se myydään 50 gramman kerissä, joten se oli oiva valinta kirjoneuleeseen. Lisäksi langan sisällä on pieni rullallinen vahvikelankaa, jonka voi kutoa mukaan esimerkiksi kantapäähän. Näissä sukissa vihreä vahvikelanka ei aivan riittänyt molempiin kantapäihin, vaan toisesta jäi muutamia kerroksia vajaaksi. Mutta tuskin tämä haittaa käytännössä.




Tein taakse pohkeen levennyksiä valkoisen saumasilmukan molemmin puolin, ja lisäsin kuviota samalla. Vähän hassustihan tuo kuvio menee, mutta enpä muuta keksinyt. Väljyyttä jalkapöydälle tein lisäämällä jalkapohjaan ennen kantapäätä muutamia silmukoita, jotka sitten kavensin pois kantapään jälkeen nilkan takana (ruskeat kolmiot ovat juurikin näitä muotoiluja).

Harrastin taas myös välineurheilua, kun tulin hankkineeksi succaplokit.




Lisäksi hankin Knit Pron sukkapuikot, sellaiset normaalia lyhyemmät, niin päät eivät tartu neuleeseen. Puikot on kyllä muutenkin mukavat, kutominen luistaa kuin itsestään. Molemmat uudet välineet hankin työreissulla Oulussa Lumoavasta langasta, kauppa on kyllä lumoava!

Näissä tunnelmissa toivotan aurinkoista keskikesän juhlaa!


maanantai 20. kesäkuuta 2011

Epäonnisia neulomuksia

Nyt tulee juttua epäonnistuneista neulomuksista, lähinnä koko on mennyt näissä kaikissa pieleen. Aloitan kuitenkin tästä, mikä on vielä korjattavissa!



Näitä myssyjä kudoin jo aiemmin ja tein niitä vielä lisää. Tämä vaaleanpunainen myssy oli muuten sopiva uudelle omistajalleen, mutta hihnaa pitää vähän pidentää. No, se ei ole ongelma, mutta harmittaa tietysti, kun ei kerralla onnistunut. Ja tein ihan ohjeen mukaan, kerrankin... Kyseessä on siis Aviatrix baby hat ja lankana Novitan Bambu. Tässä myssyssä käytin 3 mm puikkoja (kun aiemmin olin tehnyt yhden 3,5 mm puikoilla). Nappi on minusta aika herttainen, se on kirppislöytö.

Sitten niihin epäonnisempiin:




Tässä on samaisesta Bambu-langasta kudotut myssyt, jotka värjäsin Dylon-konevärillä. Värjäystulos on loistava, tasaisen punaruskea. Mutta pesukonekyyti kutisti myssyt niin pieniksi, että eivät sovi pariviikkoiselle... Eikä edes hihnojen pidentäminen auta! Olin kuvitellut, että Novitan Bambu ennemminkin löystyisi ja venyisi pesussa, mutta näin ei todellakaan käynyt. No, en lannistu, annan jollekin lähipiirin tyttösten nukeille!

Mutta ei se epäonni tähän lopu. En saanut hamstraamiani bambulankoja kulutettua vauvan myssyihin, joten päätin tehdä itselleni pienen kesäliivin. Pieni siitä sitten tosiaan tuli:




Malli: Dropsin Pitsineuleliivi
Lanka: Novita Bambu, vaaleanpunainen värjätty Dylon-pesukonevärillä ruskeaksi
Puikot: 3,5 mm

Kudoin m-koon mukaan, kun tosiaan arvelin, että bambulanka venyy ja löpsähtää. Mutta kuten kuvasta näkyy, liivi ei mene kiinni ja kiristää kainaloista. Että näin. Pitänee kaupata jollekin pienempikokoiselle tutulle.

Malli oli kyllä kiva, ja ajattelin tehdä joku kerta sopivamman version. Tällainen olisi kiva hihattoman mekon kanssa kesällä.

Näin tällä kertaa, ehkä seuraavalla kerralla onnistaa!

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Pienet sammakot, pienet sammakot

Kukas se siellä kurkistaa, krassien keskellä?




Pikkuinen sammakohan se, ja sen kaveri.




Lähipiirissäni syntyi äskettäin vauvoja ihan liukuhihnalta, kun neljän päivän sisällä putkahti kolme vauvaa maailmaan! Ja vauvoja ajattelin muistaa muun muassa tällaisilla pehmosammakoilla. Kun mietin vauvalahjoja, muistin kaavat, jotka olin löytänyt jo joku aika sitten Ottobren nettisivuilta. Kankaitahan löytyi omista varastoista, nappeja myös. Siniraitainen sammakko sai oikein räpsyripsisilmät, kun napeissa oli koristukset kohdillaan!




Tämä tunikan jäännöspaloista tehty sammakko on jo päätynytkin uudelle omistajalleen.

Kaikkiin pehmoihin pistin myös kulkusen sisään, joten ovat samalla helistimiä. Olipa vaikea löytää kulkusia keskellä kesää, onneksi Hakaniemen hallin Punaiseen lankaan oli joululta jääneitä kulkusia!

Tämä sammakko pääsi esittelemään palstan raparperisatoa, joka on ollut runsas.




Parhaillaan on tällaista tekeillä, aiheesta lisää myöhemmin:


torstai 2. kesäkuuta 2011

Kesäisiä ompeluksia

Olen nyt innostunut näistä ompeluksista, ja tällä kertaa ompelin itselleni. Olen kaipaillut jotain tunikamaista yläosaa kesäksi, jonka voisi heittää t-paidan ja housujen seuraksi. Ja voisi toki pitää ilmankin t-paitaa. Löysin Marimekosta kivan kangaspalan ja kaavatkin oli tiedossa, niin ei muuta kuin ompelemaan.




Kaavat: Joka tyypin kaavakirja 1, nro 7 yläosa. Muokkasin kaavaa a-linjaiseksi ja tein vain etukappaleen sivuille sisäänotot. Samalla kaavalla tein viime kesänä vähän toisenlaisen yläosan.
Kangas: Marimekon Silkkikuikka tehtaanmyymälän palalaarista.

Muokkasin tosiaan kaavaa sen verran leveäksi, että ei tarvinnut laittaa vetoketjua vaan tunikan saa puettua päälle ilmankin. Mietin kyllä, olisiko pitänyt ommella lisää sisäänottoja ja tehdä tyköistuvampi yläosa, mutta päätin jättää tällaiseksi ainakin toistaiseksi.




Kyllähän tuo vähän pönköttää tuolta selkäpuolelta, mutta en anna sen haitata! Ihanan väljä yläosa on rento ja reipas. Ja voihan tuota vielä korjailla helpostikin, jos myöhemmin alkaa vaivata.




Olen jo pitänyt tunikaa parina päivänä, ja tykkään kyllä kaikinpuolin. Kangas on kakkoslaatua, mutta huomasin sen vasta kun olin leikannut osat. Onneksi kankaan painatuksen ainoa virhe osui sattumalta kainaloon, eikä sitä muutenkaan kovin huomaa, pientä värien leviämistä vain.




Tykkään kyllä näistä Joka tyypin kaavakirjojen kaavoista ja kattavista muokkausohjeista. Minulla on molemmat osat ja niistä löytyy kaavoja joka lähtöön.

Ompelin myös toisen yläosan, yöpaidan itselleni.




Yöpaita on ommeltu poikaystäväni paidasta (siniraitainen) ja Ikean parin euron lakanasta (valkoinen). Mallia otin omasta vanhasta yötopista, jonka olin heittänyt materiaalivarastooni. Pitensin vain helmaa reilusti, että sain mekkomallisen yöpaidan. Tätäkin olen jo käyttänyt paljon, on aivan ihana kesäyöpaita! Siniraitainen paitakangas on puuvillaa ja pellavaa, ja oli sen vuoksi pakko ottaa käyttöön, vaikka sinisestä en muuten tykkää.

Nyt on päästy jo hellelukemiinkin, ihana kesä on täällä! Ja palstalla kylvöt tehty, nyt vain odottamaan satoa.