perjantai 28. tammikuuta 2011

Norjalaisvillapaidan uusi tuleminen

Tämä on tarina eräästä norjalaishenkisestä villapaidasta ja sen viimeisimmistä vaiheista. Tarina alkaa 90-luvulta, jolloin ainakin pohjoisen hiihto- ja laskettelupiireissä norjalaisvillapaidat olivat kovasti pinnalla.




Ehkäpä ne olivat muotia muuallakin maassa, sillä Suuri Käsityölehti julkaisi neuleohjeita norjalaishenkisiin kirjoneulepaitoihin. Minä olin tuolloin lukioikäinen, ja päätin tarttua puikkoihin ja kutoa itselleni tällaisen villapaidan lasketteluvarusteeksi. Malli siis löytyi Suuresta Käsityölehdestä ja langat paikallisesta lankakaupasta. Lanka oli muistaakseni islantilainen Lett Lopi, eikä ollut mitenkään ohjeen mukainen paksuudeltaan (olin jo silloin taipuvainen muokkaamaan ohjeita haluamalleni langalle, erinäisin tuloksin). Muistaakseni ohjeessa kuului tehdä pilkkuja pitkin paitaa, mutta jätin ne pois, ja tein vain helman ja hihansuiden siksakit ja rinnuksen tähtikuvion.




Leikkasin muuten silloin ensimmäisen, ja toistaiseksi ainoan kerran hiha-aukot, sillä kudoin kirjoneuleosion pyörönä. Äiti neuvoi leikkaushommassa, ja onnistuin oikein hyvin.

Käytin paitaa hyvin ahkerasti lasketellessa sekä toppatakin alla (juu, laatikkomaisesta ja väljästä muodosta huolimatta se mahtui toppiksen alle, silloin!) ja ihan päällimmäisenä vaatekertana (koska väljyyden vuoksi alle mahtui paljon lämmikettä). Villapaita pääsi myös alkuperäismaisemiinsa Norjan Stryniin juhannuspäivänä 90-luvun puolivälin maissa.



Onpa mulla pitkä tukka, ja roikkuuko tuo paita nyt vähän hassusti...

Mutta muoti muuttui, ja villapaita ei enää tuntunut sopivan lasketteluvarusteisiini. Paita jäi mökille varapuseroksi, mutta eipä sitä tainnut kukaan enää pitkään aikaan siellä käyttää. Sieltä sen sitten otin mukaani joululomalla. Kirjoneuleosio on niin herkullinen, että siitä pitää saada jotain kivaa aikaiseksi. Saa muuten heittää ideoita, mitä siitä tekisin! Se on säästetty, sillä näin alkuun tein hihoista vähän kokeiluja. Ihan ensimmäiseksi pesin puseron 40 asteessa ja se huopui ihan kivasti. Sitten leikkelin siitä pohjalliset, kun näin Kummitustalon joulukalenterissa näppärän ohjeen.




Tein ensin pohjalliset itselleni saappaiden pohjallista mallina käyttäen. Reunat on siistitty pykäpistoin Lucca-langalla. Pohjalliset pääsivät heti käyttöön ja ovat olleet todella lämpimät ja mukavat. Toiset pohjalliset tein ihan hiljattain, kun toinen MaMa-haaste maanantaina ilmestyi. Aiheena oli villa, ja nämähän ovat täyttä villaa, joten sopii mainiosti haasteeseen! Ellei se sitten ole haasteen ohjeiden vastaista, että ensimmäiset vastaavat on tehty jo aikaisemmin...?




Nämä toiset pohjalliset ovat isommat kuin omani, katsotaan löytyisikö kotikotoa käyttäjää näille. Tästä kuvasta näkee, kuinka omani (vasemmanpuoleinen) on käytössä muotoutunut ja huopunut lisää.

Pohjallisten reunoille jäi suikaleita, joista tein vielä kukkakoristeen.





Tämä on toinen MaMa-haastetehtäväni tähän villa-haasteeseen, vaikkakin on näin pieni ja samaa henkeä kuin edellinen!

7 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Kiitos osallistumisesta haasteeseen! Vähän hirvittää, että tuo paita meni huopuneena pohjallisiksi -tähtikuvio olisi ollut aika hieno laukussa tai vaikkapa hameessakin! Mutta hyvä toteutus silti:)

Niina kirjoitti...

Vitsi tää on kyllä hyvä idea :) Jos siis on ylimääräisiä villapaitoja, niin mikäs tämän parempi kierrätystapa!

Tess kirjoitti...

Siitä kirjoneuleosiostahan vois tehdä vaikka mitä. Jos hankkisi lisää huopuvaa villaa olevia villapaitoja ja leikkais ne paloiksi, vois tehdä palapeiton. Huovutetun sellaisen. Edellä mainittu laukkukin olis aika hauska idea. Älä nyt siitä kirjoneuleosiosta kuitenkaan pohjallisia tee.

Outi kirjoitti...

Leena: Ilmaisin itseni ehkä huonosti mutta se tähtikuvio on tallella, en raski siitä tehdä pohjallisia, yksi hiha on vasta tuhottu siihen käyttöön! Tähtiosion pitää ehdottomasti päästä näkösälle, ja laukkua olen vähän jo miettinyt. Ja siis kiitos :)

Niina: Kiitos! Ja on tosi lämpimät pohjalliset, talvipakkasille sopivat.

Tess: Tuo peittoideahan olisi hyvä, pistän muistiin! Enkä tee siis tähtipohjallisia ;)

Marika kirjoitti...

Loistava idea, tarvitsisinkin itselleni pohjalliset kumppareihin, meinaa ratsastaessa varpaat mennä tunnottomiksi kylmyyden vuoksi (vaikka villasukat onkin jalassa).

Norjalaisneuleet on kyllä kauniita :)

Outi kirjoitti...

Marika: Tällaiset pohjalliset on tosi lämpimät villasukkien kanssa, pakkaskeleillä on tullut todettua. Mutta enää ei ole ihan niin paljon lämmikettä tarvinnut :)

Anonyymi kirjoitti...

Heissan, sellasta oon miettiny et kuinka hyvin tuo pysyy paikallaan kengässä? Ettei lähe rullautumaan tai luisumaan? Joulupakettiin ajattelin näitä tekasta ja googlettelin, sitä kautta päädyin tähän postaukseen :) Yst. Terv. Saila O.